Jaa

Kasvuyrityskentän kuumin trendi: vaikuttavuus

Yhä useampi kasvuyritys tähtää liiketoiminnassaan pelkkää tuloksentekoa merkityksellisempään tavoitteeseen. Yhteiskunnallisesti tai ympäristöön vaikuttavien kasvuyritysten määrä Pohjoismaissa on kahden vuoden aikana yli kolminkertaistunut. Vaikuttavuusyritykset nähdään myös yhä houkuttelevampana sijoituskohteena.

Eräs tämän hetken voimakkaimmista startup- ja kasvuyrityskentän kehityskuluista on vaikuttavuusyrittäjyyden nousu. Tämä käy ilmi Danske Bankin vuosittain tekemästä Pohjoismaiden vaikuttavuusyritysten kenttää tutkivasta State of Nordic Impact Start-ups -raportista. Sen mukaan vaikuttavuusyritysten määrä kasvaa vauhdikkaasti, sillä vuonna 2018 pohjoismaisia toimijoita tunnistettiin 317, vuonna 2019 yrityksiä oli 647 kappaletta ja nyt vaikuttamaan pyrkiviä kasvuyrityksiä löytyi 1018.

Vaikuttavuusyritykset keskittyvät hyvinvointiyhteiskuntien haasteisiin

Vaikuttavuusyrittäjyyteen liitetään usein vahvoja mielikuvia. Tuoreessa raportissa on pyritty pureutumaan näihin oletuksiin esimerkiksi vaikuttavuusyritysten kohdemarkkinoihin, liiketoimintamalleihin ja niiden skaalattavuuteen, yrittäjäkunnan rakenteeseen sekä vaikuttavuussijoittamiseen liittyen.

- Vaikuttavuusyritysten toimintaa jäsennetään usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Nämä 17 tavoitetta kattavat ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevat keskeiset globaalit haasteet. Pohjoismaiset vaikuttavuusyritykset keskittyvät ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin (21 % yrityksistä), vastuullisen kuluttamisen (21 %) sekä puhtaan energian (11 %) teemoihin, kertoo Teppo Havo, Danske Bank Suomen kasvuyritysliiketoiminnasta sekä vastuullisuushankkeista vastaava johtaja.

- Vaikuttavuuteen liitetään usein ajatus siitä, että yritykset suuntaavat toimintansa kehittyville markkinoille. Raportistamme käy kuitenkin ilmi, että peräti 77 % pohjoismaisista yrityksistä kohdentaa liiketoimintansa selkeästi kehittyneisiin talouksiin, erityisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Pohjoismaisten vaikuttavuusyritysten liiketoiminnan pohja lepää siis vahvasti hyvinvointiyhteiskunnille tyypillisten ongelmien ratkaisemisessa: ikääntyvä väestö, eettisempien tuotteiden kasvava kysyntä ja tarve vaihtoehtoisille energiaratkaisuille luovat mahdollisuuksia uuden tyyppiselle liiketoiminnalle.

Vaikuttavuustuotteita ja -palveluja tarjotaan ennen kaikkea yrityksille

Mielenkiintoinen havainto tutkimuksessa on myös se, että valtaosa vaikuttavuusyrityksistä keskittyy tarjoamaan tuotteitaan ja palvelujaan ennen kaikkea toisille yrityksille.

- Lähes puolet (48 %) tutkituista vaikuttavuusyrityksistä kohdentaa palvelunsa ensisijaisesti yritysmarkkinalle, ja vain 15 % tähtää suoraan kuluttajamarkkinalle. Osa toimijoista tarjoaa tuotteitaan molemmille kohderyhmille, mutta trendinä yrityssegmenttiin keskittyminen on selvä. Noin 80 % tutkituista yrityksistä on myös vahvasti teknologiavetoisia, ja perustaa liiketoimintansa esimerkiksi ohjelmistojen, applikaatioiden, digitaalisten alustojen tai sensoriteknologian kaupallistamiseen. Tämä kertoo osaltaan vaikuttavuusyrityskentän liiketoimintamallien kypsymisestä sekä siitä, että se lähestyy tavanomaista kasvuyrityskenttää – monissa tapauksissa teknologiapohjaisten yrityspalveluiden tarjoaminen on lähtökohtaisesti helpommin skaalattavissa kuin kuluttajamarkkinan valloittaminen.

Vaikuttavuudesta rahoituskelpoista – Suomi jälkijunassa

Vaikuttavuusyrityssegmentin nopeaa kasvua selittää hyvinvointiyhteiskunnissa kasvavan kysynnän lisäksi myös pääomasijoituskentän asennemuutos.

- Pitkään vallalla ollut näkemys siitä, että vaikuttavuusyritysten kasvu- ja tuottopotentiaali on väistämättä tavanomaisia startupeja matalampi, on hiljalleen väistymässä. Yhä useammat pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisesti tiedostavista vaikuttavuusyrityksistä. Sijoittajien kiinnostus myös osaltaan ohjaa vaikuttavuusyritysten toiminnan kohdentumista: kehittyneillä markkinoilla tuote-ja palvelumyynti on ennakoitavampaa ja sijoittajien huomion kohteena oleva vaikuttavuuden mittaaminen suhteellisesti helpompaa, kertoo Havo. 

- Suomi on vaikuttavuussijoittamisen mittakaavan osalta merkittävästi jäljessä esimerkiksi Ruotsia, missä vaikuttavuuteen keskittyneet sijoittajat ovat jo pidempään aktiivisesti etsineet ja tukeneet yrityksiä. Suomen markkinalla on kuitenkin tällä saralla otettu merkittäviä askeleita: meillä on jonkin verran erikoistuneita rahastoja ja kotimaiset pääomasijoittajat ovat selkeästi kasvattaneet sijoituksiaan segmenttiin. Lisäksi esimerkiksi Pääomasijoittajat ry ja Finnish Business Angels Network ry ovat nostaneet vaikuttavuussijoittamista aktiivisesti esille.

Lue koko raportti englanniksi

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.