Kotitalouksien taloustunnelmia mittaava kuluttajien luottamusindikaattori jatkoi nousutrendillä kesäkuussa. Koronakevään heikoimmaksi lukemaksi on jäämässä huhtikuu, jolloin kuluttajaluottamus romahti tasolle, jota alempana on käyty vain 1990-luvun alun lamavuosina. Sen jälkeen on mitattu elpymistä jo parin kuukauden ajan.
Koronaepidemian alkamisen jälkeen on kotitalouksien tunnelmia tarkkailtu herkeämättä. Vientikysynnän hiipumiselle ei löydy kotimaisia lääkkeitä, mutta talouden tärkein kysyntäerä, eli yksityinen kulutus, on naimisissa kotitalouksien luottamuksen kanssa. Kesäkuussa luottamusindikaattori sai arvon -3,9. Lukema on edelleen kehno verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (-1,8), mutta kertoo siltä yllättävänkin vauhdikkaasta elpymisestä ja on jopa parempi kuin viime syksyn tai alkutalven mittaukset ennen koronaepidemian käynnistymistä.
Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää paranivat kesäkuussa. Eniten vahvistui odotus Suomen makrotalouden kehittymisestä 12 kuukauden aikajänteellä. Mitenkään katossa eivät odotukset silti olleet, vaan 43 prosenttia vastaajista arvioi Suomen talouden tilan heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Valtaosa vastaajista arveli kuitenkin oman taloutensa pysyvän ennallaan tai paranevan seuraavan vuoden aikana.
Ekonomistimme Jukka Appelqvistin mukaan kuluttajaluottamuksen elpyminen oli odotuksia vahvempaa. Tunnelmien kohoaminen heijastelee talouden avautumista ja vapauden tuntua, kun epidemia on hellittänyt. Jo pidempään on Suomessa uusia tautitapauksia ollut vain vähän, ja elämä tuntuu palanneen tavanomaisiin uomiin. Mitään takeita ei ole siitä, että koronatilanne pysyisi jatkossakin hallinnassa, mutta juuri nyt sitä ei haluta ajatella.
Myös yritysten tilannearviot paranivat kesäkuussa hieman Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkaiseman kyselyn mukaan. Yritysten mukaan suhdannetilanne oli silti selvästi keskimääräistä heikompi kaikilla päätoimialoilla, ja muutokset suhteessa toukokuun tilanteeseen olivat varsin vähäisiä. Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste oli alempana kuin kertaakaan yli neljään vuoteen, ja tilauskannat jatkoivat laskua sekä teollisuudessa että rakentamisessa, mikä enteilee vaikeuksia loppuvuotta ajatellen.
Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste tulevat alas hitaammin kuin palvelualoilla, joiden osalta sulkutoimenpiteet synnyttivät äkkipysähdyksen. Teollisuustoimialoilla suhdanne onkin edelleen synkentymisvaiheessa ja vientiteollisuus voi kamppailla heikon ulkoisen kysynnän kanssa vielä pitkään, kun samanaikaisesti eri talousalueilla alkanut talouskriisi synnyttää negatiivista kierrettä. Suomessa korostuvat investointihyödykkeisiin painottuvat teollisuusalat, kuten konepajat, jotka kärsivät teollisuuden käyttöasteen laskusta ja epävarmuudesta, jotka johtavat jatkossakin vähäiseen investointihalukkuuteen sekä Suomessa että keskeisillä vientimarkkinoilla.
Lähteet
