Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Pelättyä vähemmän julma huhtikuu

Tilastokeskus julkisti tänään kokonaistuotannon suhdannekuvaajan huhtikuulta. Tuotanto supistui rajusti, mutta romahdus näyttää jäävän Suomessa koronaepidemian ensimmäisessä vaiheessa odotuksia maltillisemmaksi, toteaa ekonomisti Jukka Appelqvist.

Suomen talous laski 2,1 prosenttia maaliskuuhun verrattuna ja oli 7,9 prosenttia alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Samalla edellisen kuukauden lukemaa kuitenkin korjattiin alaspäin: tarkennetun tiedon mukaan maaliskuun tuotanto oli 5,7 prosenttia viime vuotta vähäisempää, mikä on peräti 3 prosenttiyksikköä suurempi lasku kuin ensimmäisessä julkistuksessa. Suhdannekäänteissä tilastoilla on usein vaikeuksia pysyä tahdissa ja saattaa hyvin olla, että myös huhtikuun tiputus vielä jyrkkenee tulevissa julkistuksissa. Todennäköistä silti on, että kansainvälisessä vertailussa tilanne säilyy keskimääräistä parempana.

Ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan Suomen talouskehitys oli huhtikuussa vahvempaa kuin ennusteissa. Suomessa koronaepidemia ei ehtinyt missään vaiheessa kiihtyä kovin laajaksi, mikä mahdollisti ensimmäisen tautiaallon nujertamisen ilman, että koko talouden toimintaa olisi tarvinnut sulkea samassa laajuudessa kuin monissa Euroopan maissa. Siksi tappiotkin jäivät pienemmiksi ja ne rajoittuvat lähinnä kulutuskysynnän supistumiseen rajoitetuilla toimialoilla, kuten ravintoloissa ja erikoiskaupassa. Sen sijaan teollisuudessa ja rakentamisessa huhtikuu meni vielä siedettävästi, eikä laajoihin tehtaiden tai työmaiden sulkemisiin jouduttu turvautumaan. Myöskään matkailun supistuminen ei vaikuta Suomeen yhtä kielteisesti kuin Etelä-Euroopan verrokkimaihin.

Luottamuskyselyissä kotimaisten yritysten ja tunnelmat romahtivat huhtikuussa jopa 1990-luvun alun lamavuosien tasolle. Huhtikuun tuotannon suhdannekuvaajan valossa heikot kyselytulokset kertovat vallinneesta paniikkitunnelmasta ja epävarmuudesta, joka ei kuitenkaan koko voimalla heijastunut tuotantomäärissä. Toki Suomessakin huhtikuun lukemat ovat heikompia kuin mitä vielä muutama kuukausi sitten kukaan olisi voinut aavistaa: tasoltaan kuluvan vuoden huhtikuun vastaa karkeasti tilannetta reilut neljä vuotta sitten ennen kuin viime vuosina koettu talouden kasvujakso oli Suomessa kunnolla käynnistynyt.

Juuri nyt talous on jo elpymisvaiheessa koronarajoitusten poistuessa, mutta tilanne ei ole ohi. Koronaviruksen ensimmäisen aallon vaikutukset ovat jäämässä lyhytaikaisiksi, mutta epävarmuus ja useiden eri talousalueiden samanaikainen heikkous synnyttävät negatiivista kierrettä, mikä tulee heijastumaan suomalaisten investointihyödykkeiden kysyntään vielä pitkään. Vientikysynnän heikkous on todennäköistä jopa siinä tapauksessa, että koronatilanne pysyy hallinnassa palvelualojen osalta, mikä ei sekään ole lainkaan selvää.


Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.