Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia aiemmin ennustetun 4 prosentin supistumisen sijaan. Vuoden 2021 talouskasvuksi ennustetaan nyt 3,5 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 2 prosenttia. Julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan nousevan yli 70 prosentin. Velkarahalla on saatu torjuttua yritysten konkurssiaalto.
Lukujen taustalla on koronapandemia, joka on aiheuttanut ennennäkemättömän nopeaa tuhoa maailmantaloudessa. Danske Bankin pääskenaariossa maailmantalous kuitenkin elpyy jo vuoden 2020 toisella puoliskolla asteittain.
– Koronaviruspandemia on aiheuttanut maailmantalouteen syvimmän taantuman sitten 1930-luvun Suuren laman. Pidämme silti edelleen mahdollisena, että pahin taantumajakso jää lyhyeksi. Liikkumisrajoituksista on monissa maissa edetty talouden asteittaiseen avautumiseen, mutta taloudellisen aktiviteetin palautumiseen normaaliksi menee vielä aikaa, eikä liialliseen optimismiin ole syytä tuudittautua, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Suomen talous heikkeni jo ennen koronakriisiä, joka iski ensin voimalla palvelualoille ja kulutukseen. Kriisin myötä Suomi vajosi syvään taantumaan.
– Vientiteollisuuden tilanne heikkenee vielä vuoden toisella puoliskolla, jolloin kotimainen kulutuskysyntä jo normalisoituu. Talouden kasvu piristyy, kun maailmantalous toipuu ja vetää viennin ja investoinnit nousuun. Rajusti nousseet lomautukset kääntyvät vähitellen paluuksi töihin. Työttömyysaste nousee 8 prosenttiin ja pysyy koholla ensi vuonnakin. Palkat nousevat selvästi inflaatiota nopeammin, mikä tukee kulutuskysyntää. Asuntomarkkinatkin normalisoituvat melko hyvin jo 2020 aikana, mutta asuntotuotanto jää viime vuotta alemmas. Suomen talous pääsee kriisiä edeltävän kokonaistuotannon tasolle aikaisintaan 2022 lopulla, mutta ripeä nousu edellyttää onnistuneita elvytystoimia ja kansainvälisen kysynnän toipumista, Kuoppamäki sanoo.
Maailmantalouden yllä useita uhkakuvia
Ennen koronavirusepidemian puhkeamista oli kuluvalle vuodelle odotuksissa hidas, mutta jokseenkin vakaa kasvu. Epidemian puhjettua uskottiin pitkään V:n muotoiseen käyrään, jossa viruksen aiheuttamaa pudotusta olisi seurannut nopea palautuminen ja taloudellinen tuho arveltiin rajalliseksi. Tilanne muuttui helmikuun lopussa radikaalisti viruksen levitessä.
– Tällä hetkellä päähuomio keskittyy kolmeen asiaa. Ensinnäkin tarkkaillaan tautilanteen pysymistä hallinnassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa talouksia ollaan avaamassa koronakevään jälkeen. Toiseksi seurataan niitä maita, joissa epidemiaa ei ole vielä saatu taltutettua, eli lähinnä kehittyviä maita, kuten Brasiliaa ja Intiaa, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
– Kolmanneksi huomio keskittyy julkisen vallan toimiin, joiden avulla talouksia yritetään elvyttää sekä raha- että finanssipolitiikan keinoin. Keväällä myös Yhdysvallat on siirtynyt rahapolitiikassaan nollakorkoaikaan. Euroopassa EKP turvaa osto-ohjelmilla rahoituskanavien toiminnan, ja odotamme euriborien pysyvän nollan alapuolella vielä pitkään. Yksittäiset maat elvyttävät myös finanssipolitiikalla, mutta suuremmat EU-tasoiset toimet hakevat yhä muotoaan, Appelqvist jatkaa.
Koronaviruksen vaikutusten arvioiminen on edelleen hyvin epävarmaa, ja paljon riippuu epidemian kestosta, sekä mahdollisista uusista virusaalloista. Pääosin huomio keskittyykin edelleen koronavirukseen, mutta myös muita uhkakuvia leijuu maailmantalouden yllä.
– Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa ei ole nähty suoranaista eskalaatiota, mutta puheet ovat koventuneet, ja Trump vaikuttaisi ottavan Kiinan keskeiseksi vaaliteemakseen. Myös brexit-neuvottelujen kriisiytyminen on muistettava riskejä kartoitettaessa.
