Jaa

Vaikuttaa siltä, että pahin on ohi – Suomi Pohjoismaista heikoimmassa asemassa

Pohjoismaat ovat kokonaisuutena katsottuna suhteellisen vakaassa taloudellisessa tilanteessa. Suomella on muihin Pohjoismaihin verrattuna enemmän velkaa ja pidemmän aikavälin haasteita.

Koronaviruksen levitessä maalis-huhtikuussa Pohjoismaat kokivat monien muiden maiden tapaan vakavan taloudellisen iskun – kuluttajat reagoivat ja hallitukset sulkivat toimintoja. Muuhun Eurooppaan verrattuna taloudellisen toiminnan pudotus on Pohjoismaissa kuitenkin ollut lievempää. Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan tämä heijastelee osittain talouden rakenteita.

– Eniten kärsineet toimialat, kuten hotelli- ja ravintola-ala, ovat Pohjoismaissa suhteellisesti pienempiä kuin Etelä-Euroopassa. Samalla tilanne tuo esiin myös lähestymistapojen eroja: Pohjoismaat eivät ole sulkeneet tehtaita tai rakennustyömaita, tavarakauppa yli rajojen on jatkunut ja EU: n sitoutuneimmat internetin käyttäjät ennen kriisiä ovat jatkaneet töitä ja ostoksia kotoa käsin, Kuoppamäki sanoo.

Norja ja Tanska ovat olleet ensimmäisten talouden uudelleenavaajien joukossa, koska COVID-19 epidemia saatiin varsin nopeasti kuriin. Tilastot osoittavat, että kotimainen kulutusaktiivisuus on toipunut nopeasti. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä ihmiset olisivat myös voineet muuttua varovaisemmiksi ja jatkaa toimiensa rajoittamista. Kuten hyvin tiedetään, Ruotsi valitsi strategian, jossa on huomattavasti vähemmän talouden sulkemistoimenpiteitä. Tämä on saattanut estää kuluttajien menojen vähenemistä, mutta pudotus on silti ollut erittäin merkittävä, koska ihmiset ovat avoimemmasta strategiasta huolimatta pysyneet turvassa kotosalla. Tilastokeskusten ensimmäisten arvioiden perusteella Suomen ja Ruotsin talouden kokonaistuotanto putosi huhtikuussa likimain yhtä paljon.

Näyttää siltä, että vähemmän tiukasta strategiasta huolimatta Ruotsi on kärsimässä ankarammin kuin Tanska ja Norja. Tämä liittyy osin Ruotsin paljon syklisempään valmistukseen ja vientiin – tämä pätee jossain määrin myös Suomeen.

Suuria riskejä edelleen olemassa

Verrattuna maaliskuun ”best case” -ennusteeseemme, ovat Pohjoismaiden ennusteet olleet enimmäkseen odotetut tai jopa paremmat. Maailmantalouden kehitys on kuitenkin ollut huomattavasti huonompaa kuin odotettiin. Muun Euroopan ja kehittyvien markkinoiden sulkutoimet sekä tulomenetykset tekevät meistä vähemmän optimistisia Pohjoismaiden elpymisen suhteen. Siltikin, verrattuna moniin muihin ennusteisiin, olemme optimistisemmalla laidalla.

– Vaikka odotamme Pohjoismaiden ulkopuolisten talouksien elpyvän suurimmilta osin sulkutoimien aiheuttamista tappioista suhteellisen nopeasti, voi kestää vuosia, että ne toipuvat täysin. Tämä iskee Pohjoismaiden ja etenkin Suomen vientiin loppuvuoden aikana. On myös olemassa merkittävä mahdollisuus siihen, että olemme väärässä tai että toinen korona-aalto tuo mukanaan uuden kriisin. Edelleen on siis olemassa suuria epävarmuustekijöitä, Kuoppamäki sanoo.

Pohjoismaiden hallituksilla on ollut jonkin verran eriäviä strategioita, mutta ne ovat kaikki käyttäneet suuria summia pelastaakseen talouksiaan kriisiltä. Yhden vuoden mittavat alijäämät eivät kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että julkinen talous on erittäin vakaa Ruotsissa, Tanskassa ja tietysti Norjassa. Suomella on enemmän velkaa ja pidemmän aikavälin haasteita, mutta verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin myös Suomi on edelleen hyvässä taloustilanteessa.

 

Tutustu koko Nordic Outlook -katsaukseen

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.