Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli virallisen (ILO) määritelmän mukaan heinäkuussa 47 000 henkiä enemmän kuin viime vuonna. Työttömyysaste oli heinäkuussa 7,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,0 prosenttia. Työttömyysasteen trendi nousi 7,0 prosenttiin, mikä ei kerro koronaepidemian ja sen torjuntatoimien täydestä työllisyysvaikutuksesta. Muilla menetelmillä kausitasoitettu työllisyysaste on jo yli 8 prosenttia. Työllisiä oli heinäkuussa 50 000 vuodentakaista vähemmän. Etenkin nuorten (15 - 24 vuotiaat) työllisyys laski roimasti, 27 000 hengellä. 55 – 74 vuotiaiden työllisyys on toisaalta pysynyt likimain ennallaan. Työllisyysasteen trendi aleni hieman painuen 71,9 prosentin lukemaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kuvaavat juuri nyt työllisyystilannetta paremmin kuin Tilastokeskuksen virallinen työttömyyslukema. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 387 000 työtöntä työnhakijaa. Kasvua viime vuodesta oli 119 000 henkeä. Lukema on parempi kuin esimerkiksi toukokuussa, jolloin hakijoiden määrä oli 206 000 henkeä koholla. TEM:n verkkosivuillaan julkaisemista viikkokohtaisista tilastoista nähdään, että lomautettujen määrä on elokuun puolivälissä laskenut toukokuun yli 170 000 lukemasta noin 65 000 henkeen.
Avoimien työpaikkojen määrä supistui heinäkuussa noin 12 prosentilla vuodentakaisesta. Työtäkin on silti yhä tarjolla ja historiallisesti ajatellen avoimien työpaikkojen määrää voi kriisin rajuuden huomioiden pitää yllättävän korkeana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin toukokuun aikana 46 000. Rekrytointeja tehdään vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan työmarkkinoilla näkyy jo talouden elpyminen syvimmästä kriisin aallonpohjasta, mutta työmarkkinoiden täysi toipuminen vie aikaa. Esimerkiksi matkailuun ja liikenteeseen liittyvä työ ei palaa entiselleen kovin pian. Työttömyys pysyy koholla myös ensi vuonna. Koronakriisi jättää pitkän jäljen työmarkkinoille, vaikka kriisin suuruuteen nähden toteutuneita lukemia voisi tosin pitää jopa torjuntavoittona. Kuoppamäen mukaan Suomen talous näyttää toistaiseksi kärsineen koronakriisistä monia muita EU-maita vähemmän. Talouden elpyessä työllisyystilanne kohenee, mutta työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. Nuorten heikkoon työllisyystilanteeseen voisi kiinnittää huomioita, olkoonkin että osa heikkoudesta johtuu kesätöiden puutteesta. Työllisyysasteen nostaminen on edelleen monin tavoin tärkeää, eikä se tapahdu kovin ripeästi ilman talouspoliittisia lisätoimia.
Lähteet:
Tilastokeskus
TEM
