Tilastokeskus julkisti samalla ennakollisen arvion Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä vuoden toisella neljänneksellä. Bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 3,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Arvioitu supistuminen on odotuksiin nähden vähäistä. Ennakkotiedon mukaan bruttokansantuote olisi ollut keväällä 4,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä matalammalla tasolla, mutta vuosimuutos heijastelee osin aikaisempien neljänneksien vaisuutta.

Vaikka bruttokansantuote supistui rajusti, näyttää talouden sukellus jäävän Suomessa selvästi pienemmäksi kuin monissa Euroopan maissa tai synkimmissä keväällä tehdyissä ennusteissa.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan ei sinänsä ole yllättävää, että talous kääntyi kesäkuussa takaisin kasvuun, kun taloutta avattiin ja koronaepidemia saatiin hallintaan. Tänään julkistetut luvut ovat silti jopa hieman liian hyviä ollakseen totta. Ennakkotiedoissa talous sukelsi vain hyvin maltillisesti keväällä ja on varsin mahdollista, että tulevissa julkistuksissa arviota joudutaan tarkistamaan alaspäin. Saattaa esimerkiksi olla, että koronasta pahiten kärsineiden pienten palvelualojen yritysten tuotantolukuja puuttuu vielä ennakollisesta tilastosta. Kaikesta huolimatta on selvää, että Suomi selvisi koronan ensimmäisestä aallosta kansainvälisessä vertailussa hyvin.

On todennäköistä, että talous on jatkanut kasvussa myös kesäkuun jälkeen, kun ihmisten liikkuminen on lisääntynyt kesällä epidemian helpotettua. Syksyltä voidaan siis odottaa talouden elpymistä, jos korona saadaan pidettyä riittävässä määrin hallinnassa. Liikaa ei kannata silti riehaantua, sillä parhaassakin tapauksessa talouden aktiviteettia latistavat edelleen useat tekijät. Pelkkä koronan toisen aallon uhka rajoittaa jossain määrin kotimaista kysyntää. Myös työttömyyden nousu laskee käytettävissä olevia tuloja osalla kotitalouksista, mikä heijastuu negatiivisena kierteenä ja myynnin laskuna yrityksissä. Epävarmuus ja useiden talousalueiden samanaikainen heikkous ylläpitää vientikysynnän vaisuutta.

Juuri nyt talous on silti elpymisvaiheessa, ja aamun luvut lisäävät optimismia. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että Suomessa olisi kovin laajasti tuhoutunut pysyvämpää tuotantopotentiaalia, eli edellytykset elpymiselle ovat olemassa pidemmällä tähtäimellä.