Suomalaisten arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista omaan talouteen ovat tasaisesti hajautuneita: vajaa kolmannes arvioi vaikutuksen olevan kielteinen ja likimain samansuuruinen joukko uskoo, ettei ilmastonmuutos tule vaikuttamaan heidän taloustilanteeseensa. Sukupuolierot ovat selviä, sillä miehistä selvästi suurempi osa (39 %) kuin naisista (23 %) ei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan kielteisesti heidän talouteensa.

– Ilmastonmuutos on globaali ilmiö ja sen vaikutuksia talouteen on vaikea arvioida täsmällisesti. Osa vaikutuksista voi jopa olla positiivisia. Esimerkiksi suomalaiset kotitaloudet luultavasti säästävät lämmityskustannuksissa, ja monet saattavatkin ajatella olevansa suojassa ilmiön kielteisiltä vaikutuksilta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuitenkin monilla toimialoilla, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa niin asumiseen kuin liikenteeseen, jotka ovat kaikille kotitalouksille tärkeitä asioita. Ilmastomuutoksella on myös negatiivisia vaikutuksia maailmanlaajuisesti ja sen etenemiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, joten suomalaistenkin kannattaa ottaa ilmiön aiheuttamat riskit omaan talouteen vakavasti, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. 

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten halukkuutta maksaa ilmastoystävällisemmistä valinnoista. 30 prosenttia suomalaisista on valmiita maksamaan jonkinlaista lisähintaa vihreään talouteen siirtymisestä esimerkiksi korkeampina veroina tai hintoina hankkimistaan tavaroista ja palveluista.

Yleisimmin suomalaiset olisivat valmiita käyttämään vihreään muutokseen 11–50 euroa lisää kuukaudessa. Epävarmuus myös tässä asiassa on suurta, sillä yli puolet ei osannut sanoa, olisiko valmis maksamaan kestävästä muutoksesta.

Jotta suomalaisten ympäristötietoisesta kuluttamisesta saataisiin tarkempaa tietoa, tutkimuksessa kysyttiin myös esimerkiksi, kuinka paljon ylimääräistä he olisivat valmiita maksamaan hiilineutraalilla lentokoneella lentämisestä, jos lentolipun alkuperäinen hinta olisi 200 tai 1000 euroa.

Noin kolmasosa vastaajista ei olisi valmis maksamaan lainkaan lisähintaa hiilineutraalista lennosta riippumatta lipun hinnasta. Naiset ja nuoret korostuvat ilmaston paremmin huomioivina, sillä heistä keskimäärin suurempi osa maksaisi jonkinlaista lisähintaa kompensoidakseen lentopäästönsä . 200 euron lipusta suomalaiset olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 29 euron lisähintaa, kun 1000 euron lipun kohdalla vastaava luku on 66 euroa.

– Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa ihmisten oman toiminnan ja kulutuspäätösten muuttamisen kautta, mutta usein siihen tarvitaan avuksi hallinnollista ohjausta tai verotuksellisia kannusteita. Lentämisen lisähinta voi muodostua lipun hintaan liittyvistä veroista, joka yleisesti vähentää lentämistä sekä siihen liittyviä päästöjä, tai vapaaehtoisista maksuista, joilla voidaan rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä hankkeita. Taloudelliseen toimintaan liittyvien haitallisten ulkoisvaikutusten huomioiminen hinnoittelussa toimii monesti tehokkaammin kuin hallinnolliset rajoitukset, Kuoppamäki jatkaa.