Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Koronakevään suhdannekuva synkkenee

Suomen bruttokansantuote supistui koronaepidemian seurauksena vuoden toisella neljänneksellä 4,5 prosenttia suhteessa alkuvuoteen ja peräti 6,4 prosenttia suhteessa vuodentakaiseen.

Suomen bruttokansantuotteen supistuminen oli ennakoitua rajumpaa, sillä Tilastokeskus oli ensimmäisessä ennakollisessa arviossaan povannut vain 3,2 prosentin tiputusta. Ennakkotiedosta ehdittiin riemuita pari viikkoa sitten laajasti. Lukemien tarkentuminen alaspäin oli silti odotettua.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi kuuluu edelleen maihin, joiden talouteen koronan synnyttämä talouskriisi iski keväällä lievimmin. Vaikka keväästä selvittiin yllättävänkin hyvin, on bruttokansantuotteen lasku rajua viime vuoteen verrattuna myös siksi, että jo koronaepidemiaa edeltäneet neljännekset olivat meillä heikkoja. Suomessa mitattiin keväällä kolmas peräkkäinen neljännes bruttokansantuotteen supistumista. Keväällä laskeuduttiin siis aika syvälle taantumaan kaikesta huolimatta.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan päivän lukemat tuovat kaivattua realismia kotimaiseen talouskeskusteluun, mutta eivät muuta suurta kuvaa siitä, että Suomessa talouden ensimmäisen vaiheen shokki on ollut kansainvälisessä vertailussa lievä.

– Vuoden toisen neljänneksen tiputus selittyy pääosin yksityisen kulutuksen ennätyksellisen suurella romahduksella. Pääosin tippui palvelujen kysyntä, mutta selvää laskua tuli myös kaikissa kestokulutustavaroissa. Keväällä lähinnä vain ruoka kävi kunnolla kaupaksi, Appelqvist sanoo.

– Ehkä ainoa positiivinen asia aamun tuotantoluvuissa on investointien odotettua vähäisempi lasku. Investoinnit laskivat vuoden toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia alkuvuodesta ja 1,2 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit kehittyivät pelätyn surkeasti, mutta rakentaminen pelasti investointien kokonaistilanteen. Suomessa rakennustyömaita ei suljettu, vaan rakentaminen jatkui kevään läpi vilkkaana koronasta huolimatta.

Useimpien toimialojen tuottaman arvonlisäyksen määrä supistui keväällä. Taantuma koetteli siis hyvin laajasti kaikkia talouden osa-alueita. Ylivoimaisesti suurin tiputus tuli odotetusti majoituksessa ja ravintoloissa, joiden arvonlisä supistui yli 44 prosenttia suhteessa alkuvuoteen. Rakentaminen sinnitteli plussalla, mutta ainoa selkeä kasvutoimiala oli metsäteollisuus. Metsäteollisuuden osalta kyse on toipumisesta suhteessa lakkojen takia surkeasti sujuneeseen alkuvuoteen, ei kasvubuumista.

Appelqvistin mukaan huomattavasti kevään lukujen tarkentumista oleellisempaa on se, miten suhdanne kehittyy tästä eteenpäin. Suomen talous on kääntynyt alkukesästä elpymisvaihteelle.

– Valitettavasti mikään ei viittaa siihen, että elpyminen tulisi olemaan erityisen rakettimaista. Suomen talouden tiputus jäi keväällä maltilliseksi, mutta kääntöpuolena on se, ettei ole myöskään muodostunut suuremmin patoutunutta kysyntää, joka nyt purkautuisi. Samalla useat kansainvälisen talouden mittarit kertovat talouden elpymistahdin jo nyt hidastuneen, kun epidemia on nostanut päätään lisäten epävarmuutta ja kuluttajien varovaisuutta. Samalla kotimaassa vientiteollisuuden vaikeudet syvenevät.

Jos korona onnistutaan Suomessa pitämään kurissa, voidaan ennakoida elpymisen jatkuvan tästä eteenpäin. Elpyminen näyttää silti etenevän vaisuna, ja työllisyyden heikkeneminen supistaa kotimaista kysyntää samalla kun vientinäkymät jatkavat heikkoina. Kun päivittäin uutisoidaan yt-neuvotteluista, voi elpymisvaihetta olla vaikea tunnistaa nousukaudeksi.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.