Omaan talouteen liittyvät huolet kuuluvat silti opiskelijoiden keskusteluissa ja heijastuvat myös kyselyn tuloksissa. Säännöllinen huoli arjen raha-asioista on hieman lisääntynyt. Reilu kolmannes opiskelijoista kertoo olevansa säännöllisesti huolissaan tuloistaan ja hieman vajaa kolmannes rahojen käyttökohteista, kuten vuokrasta ja ruokaostoksista.

– Vaikka epävarmuus on hieman lisääntynyt, opiskelijoiden keskuudessa ei ole havaittavissa merkittävästi voimakkaampaa epäluottamusta oman talouden suhteen kuin muulla väestöllä. Muiden suomalaisten tapaan opiskelijat murehtivat eniten arjen raha-asioista, eivät esimerkiksi pitkän tai lyhyen aikavälin lainoista, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Taloudellinen mielenrauha -kyselyn tiedonkeruu tehtiin tänä vuonna kahdessa osassa, ennen koronavirusepidemian kärjistymistä Suomessa 2.-21.3. ja sen jälkeen 6.-8.4. Kun näiden kahden kyselyn tuloksia vertaillaan, näyttää siltä, että koronaepidemian eskaloitumisella ei ollut vaikutusta suomalaisopiskelijoiden taloudelliseen mielenrauhaan.

Aiempien vuosien Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijoiden tulevaisuudenusko on tyypillisesti selvästi muuta väestöä vahvempaa. Näin on myös tänä vuonna. Opiskelijoista 77 prosenttia uskoo, että oma taloustilanne on viiden vuoden kuluttua parempi kuin tällä hetkellä. Kaikista suomalaisista näin uskoo alle puolet.

– Opiskelijat tuntuvat hahmottavan hyvin, että opiskeluaikaan liittyvä niukkuus on väliaikainen tilanne, ja uskovat koulutuksen mahdollistavan paremman toimeentulon, mikä useimpien kohdalla pitääkin paikkansa. Tänä syksynä niukkuutta voi kuitenkin olla edessä tavallista enemmän, koska koronan työllisyysvaikutukset ovat iskeneet pääosin nuoriin, joista monella on jäänyt kesätyöpaikka saamatta, Appelqvist sanoo.

Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Maria Jokinen toteaakin, että korona on nostanut opiskelijoiden keskuudessa pintaan uusia huolia, joita ei tule sivuuttaa.

– Ennen koronaepidemian puhkeamista keskustelussa olivat ilmastonmuutos ja syntyvyyden lasku, joilla on erityisesti nuorten kannalta iso merkitys. Nyt korona tuo lisää isoja kysymysmerkkejä meille talouden näkökulmasta. Olennaisin asia on se, että nuoret haluavat ja pääsevät opiskelemaan ja aikanaan työllistyvät nopeasti. Suomessa tehdään syksyllä isoja päätöksiä, joilla on valtava merkitys nuorten tulevaisuuteen. Nuorten näkemyksillä pitää olla vaikutusta päätöksenteossa, ja tulevaisuudenuskoa on nyt vahvistettava kaikin mahdollisin tavoin, Jokinen sanoo.