Yhdysvalloissa valitaan seuraavaa presidenttiä. Suuri osa äänistä on jo annettu ennakkona, mutta vaalipäivä 3.11.2020 ratkaisee voittajan, joka vannoo virkavalan 20.1.2021. Voittaja tuskin selviää aivan heti äänestyksen päätyttyä. Äänten laskuun liittyy tyypillisesti viiveitä ja republikaanisen puolueen ehdokas, istuva presidentti Donald Trump, on vihjannut haastavansa itsensä kannalta kielteisen vaalituloksen.
Joseph ”Joe” Robinette Biden Jr. demokraattisesta puolueesta on kyselyiden ja vedonlyöntitoimistojen kertoimien perusteella selvässä johdossa, mutta vaalitulos on kaikkea muuta kuin varma. Valitsijamiehet valitaan lähes kaikissa osavaltioissa ”voittaja saa kaikki” -periaatteella, joten voitto vaa’ankieliosavaltioissa on tärkeää.
Trump pyrkii vielä korostamaan omia saavutuksiaan, talous ja työllisyyshän sentään kasvoivat ennen katastrofaalista koronakriisiä, sekä mustamaalaa vastaehdokastaan. Biden puolestaan pyrkii varsin matalalla profiililla osoittamaan olevansa jakautunutta kansakuntaa yhdistävä ehdokas joka ajaa tavallisen työtätekevän amerikkalaisen asiaa. Biden kritisoi Trumpia esimerkiksi huonosta koronakriisin hoidosta.
Ehdokkaiden poliittisissa linjauksissa on huomattavia eroja. Trump haluaa jatkaa verojen kevennyksiä ja Biden lisätä verotuksen progressiivisuutta. Veronkorotukset tosin koskisivat vain hyvin suurituloisia ja yritysverotukseen tuskin tehtäisiin merkittäviä korotuksia korona-aikana. Trump haluaa leikata julkisen terveydenhuollon menoja ja Biden puolestaan pyrkisi laajentamaan julkista terveysvakuutusta, hänhän oli varapresidenttinä Obaman kehittäessä Affordable Care Actin (obamacare) nimellä kulkevaa vakuutusjärjestelmää. Biden haluaisi nostaa minimipalkkaa, mikä ei kuulu Trumpin agendaan. Trump rajoittaisi maahanmuuttoa, mutta Biden helpottaisi kansalaisuuden saamista paperittomille (dreamers) ja lisäisi työperäistä maahanmuuttoa. Trump ei usko ilmastonmuutoksen olevan uhka, mutta Biden palauttaisi Yhdysvallat Pariisin sopimuksen piiriin ja pyrkisi leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Trump jatkaisi yritystoiminnan säätelyn keventämistä, mutta Bidenin hallinto voisi tuoda lisää säätelyä. Yhtäläisyyksiäkin ehdokkaista löytyy. Molemmat panostaisivat yli triljoona (miljoona miljoonaa) dollaria infrastruktuuriin ja kovistelisivat Kiinaa kauppapolitiikassa. Biden tosin haluaisi EU:sta liittolaisen kauppasotaan, kun Trump puolestaan taistelee kaikilla rintamilla.
Yhdysvaltojen presidentillä on merkitystä politiikan suunnannäyttäjänä, korkeita tuomareita ja virkamiehiä nimittävänä sekä säädöksiäkin antavana instituutiona, mutta voima politiikassa riippuu huomattavalta osin kongressin valtasuhteista. Marraskuun vaaleissa valitaan myös ainakin 35 senaattoria (yhteensä 100) ja kaikki edustajainhuoneen edustajat. Demokraattinen puolue johtaa kyselyissä molempien kamareiden osalta, mutta jakautunut kongressi on mahdollinen ja se rajoittaisi tulevan presidentin vallankäyttöä. Talouden tulevaisuuden ja talouspolitiikan kannalta merkitystä on myös COVID-19-taudin kululla, mihin lääketieteellä saattaa olla presidenttiä suurempi vaikutus ainakin pitkällä aikavälillä. Politiikan suunta vaalien jälkeen riippuu siis monesta asiasta.
Kannattaako suomalaisen veronmaksajan (jotain veroahan me kaikki maksamme) olla kiinnostunut Yhdysvaltojen vaaleista muussakin kuin viihdemielessä? Kyllä kannattaa. Yhdysvallat on edelleen dollarimääräisesti maailman suurin talous (Kiina on hintatasolla korjattuna suurin, eli siellä tuotetaan määrällisesti eniten tavaraa ja palveluita), Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikka kattaa koko maailman, Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilla on keskeinen rooli maailmantaloudessa ja maalla on teknologinen johtajuus monissa asioissa kuten avaruustutkimuksessa.
Suomen tavaraviennistä 6,7 prosenttia suuntautui Yhdysvaltoihin tammi-heinäkuussa 2020, mikä on lähes yhtä paljon kuin Isoon-Britanniaan ja Ranskaan yhteensä. Marraskuussa kannattaa siis katsoa vaalien tulos ja pohtia sen vaikutuksia omaan elämään.
Vaaleilla voi olla vaikutusta osakemarkkinoille. Vaalit aiheuttavat epävarmuutta, minkä vuoksi markkinat kehittyvät usein heikommin juuri ennen vaaleja. Historiassa osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet aavistuksen korkeampia demokraattisten presidenttien kuin republikaanien aikana. Toisaalta vallan vaihtuminen keskimäärin heikentää tuottoja. Jakautunut kongressi on ollut markkinoiden kannalta yleensä hyvä asia, koska se vähentää mahdollisuutta suuriin linjamuutoksiin politiikassa ja epävarmuus on ikävää. Jakautunut kongressi esimerkiksi vähentäisi Bidenin mahdollisuuksia kiristää verotusta. Sijoittajan kannalta on toisaalta kuitenkin keskeistä jatkaa sijoittamista, eikä liikaa hötkyillä vaalien vuoksi.
Pasi Kuoppamäki
