Yhdysvaltalaiset pääsevät 3. marraskuuta valitsemaan maalleen presidentin seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Joe Biden johtaa yhä mielipidemittauksissa, mutta vuoden 2016 vaaleissa ne olivat tunnetusti väärässä, kun Donald Trump voitti Hillary Clintonin.
Pyysimme Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppaista vastaamaan viiteen keskeiseen kysymykseen tulevista vaaleista.
Mitkä ovat Donald Trumpin ja Joe Bidenin talouspolitiikan suurimmat erot?
- Donald Trump jatkaisi veronkevennyksiä, ja hänen tavoitteenaan on yhä toteuttaa suuria julkisia infrastruktuuri-investointeja – ne hän lupasi jo ensimmäisellä kaudellaan, mutta ei pystynyt pitämään lupaustaan. Se, että veronkevennykset ja julkisten investointien lisääminen kasvattavat maan jo ennestään valtavaa valtionvelkaa, ei ole hänelle ongelma. Trumpia kiinnostavat eniten talouskasvun lyhyen aikavälin myönteiset vaikutukset.
Joe Biden investoisi vieläkin enemmän julkisiin hankkeisiin, kuten uuteen infrastruktuuriin, sekä uusiutuvaan energiaan. Hän kuitenkin rahoittaisi hankkeet kiristämällä muun muassa yritysten ja suurituloisten verotusta, joten hänen toimensa eivät vaikuttaisi niin paljoa valtion alijäämään. Lisäksi koronasta kärsivän talouden elvytys on myös varmasti korkealla Bidenin asialistalla. Demokraatit kannattavatkin voimakkaampaa finanssipoliittista elvytystä kuin republikaanit.
Presidentin lisäksi 3. marraskuuta valitaan myös useita uusia jäseniä Yhdysvaltain kongressiin. Mitä merkitystä näillä valinnoilla on?
- Yhdysvaltain kongressi koostuu kahdesta kamarista, edustajainhuoneesta ja senaatista. Demokraattien ennustetaan säilyttävän nykyisen enemmistönsä edustajainhuoneessa. Republikaaneilla on tällä hetkellä enemmistö senaatissa, ja siellä kilvasta näyttää tulevan tasaväkisempi.
Presidentin mahdollisuudet toteuttaa politiikkaansa riippuvat suuressa määrin kongressista, ja istuvat presidentit tietysti mieluiten haluaisivat puolueelleen enemmistön molempiin kamareihin. Jos kummallakin puolueella on hallussaan toinen kamareista, kuten tällä hetkellä, kongressi on jakautunut, jolloin presidentin on paljon vaikeampi muuttaa talouspolitiikkaa.
Miten odotatte vaalien vaikuttavan rahoitusmarkkinoihin?
- Uskomme vaalien vaikutuksen rahoitusmarkkinoihin jäävän melko vähäiseksi. On mahdollista, että aivan lyhyellä aikavälillä markkinoilla voi olla hiukan epävakautta etenkin, jos päädytään tilanteeseen, jossa vaalien tulosta aletaan epäillä. Pidemmällä aikavälillä emme odota vaalien vaikuttavan kovin paljon talouteen ja rahoitusmarkkinoihin, ja lyhyemmällä aikavälillä muilla tekijöillä, kuten koronaviruksella ja sen vastaisen rokotteen kehityksellä, on suurempi merkitys. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin historiallisen elvyttävä rahapolitiikka tukee tällä hetkellä taloutta ja rahoitusmarkkinoita voimakkaasti, ja tämä tuki jatkuu myös vaalien jälkeen.
Tietyssä mielessä vaaleilla on myönteinen vaikutus riippumatta siitä, kuka ne voittaa. Demokraatit ja republikaanit ovat jo pitkään kiistelleet uudesta talouden tukipaketista, jonka tarkoituksena olisi vauhdittaa maan koronasta kärsivää taloutta. Tukipaketista on tullut vaalien kiistakapula, eivätkä osapuolet halua antaa minkäänlaisia myönnytyksiä vastapuolelle. Todennäköisesti sovun etsimiseen on enemmän tahtoa vaalien jälkeen, jos yhteisymmärrykseen ei päästä ennen sitä. Yhdysvaltojen uudella tukipaketilla olisi huomattava positiivinen vaikutus rahoitusmarkkinoihin. Jos demokraatit saavat presidentin ja enemmistön kongressin molempiin kamareihin, on mittavan tukipaketin läpimeno todennäköistä.
Kumpi olisi osakemarkkinoille parempi, demokraatti- vai republikaanipresidentti?
- Kuluneiden 40 vuoden aikana yhdysvaltalaiset osakkeet ovat keskimäärin menestyneet paljon paremmin demokraattipresidenttien kuin republikaanipresidenttien kausilla. Emme kuitenkaan pidä tätä tietoa kovinkaan merkityksellisenä, koska aineisto on pieni, ja lisäksi kehitykseen vaikuttavat hallinnon toteuttaman politiikan lisäksi lukuisat muutkin tekijät. Esimerkiksi republikaanipresidentti George W. Bush oli vallassa sekä IT-kuplan puhjetessa että finanssikriisin alkaessa, mikä laskee huomattavasti keskimääräistä tuottoa republikaanipresidenttien aikana.
Yleisesti talouden suhdanteet vaikuttavat osakemarkkinoihin paljon enemmän kuin Yhdysvaltojen presidentti. Osakekurssit nousivat kyllä huomattavasti ensimmäisenä vuonna Donald Trumpin vuoden 2016 vaalivoiton jälkeen, mutta se johtui pääasiassa siitä, että maailmantaloudessa oli tuolloin meneillään yhtäaikainen noususuhdanne, joka oli jo alkanut ennen vaaleja.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on viime vuosina ollut yksi rahoitusmarkkinoiden merkittävimmistä riskitekijöistä. Miten vaalien tulos vaikuttaa kauppakonfliktiin?
- Yhdysvaltojen suhde Kiinaan pysyy jännittyneenä riippumatta siitä, voittaako vaalit sitten Donald Trump tai Joe Biden. Arviomme mukaan kauppasodan eskaloitumisen riski on kuitenkin pienempi Joe Bidenin voittaessa. Sen sijaan hän saattaa jopa kumota kiinalaisten tuotteiden rangaistustulleja, sillä hänen mukaansa yhdysvaltalaiset kärsivät niiden aiheuttamasta hintojen noususta. Siitä huolimatta pyrkimyksenä on suojella yhdysvaltalaisyritysten immateriaalioikeuksia ja patentteja, sillä kauppasodassa ei ole kyse pelkästään siitä, kumpi ostaa enemmän tavaroita toiselta. Siihen liittyy myös yhdysvaltalaisten pelko siitä, että kiinalaiset alkavat hallita IT-sektoria maailmanlaajuisesti muun muassa hyödyntämällä yhdysvaltalaisten kehittämiä teknologioita. Niin Donald Trump kuin Joe Bidenkin haluavat tukea Yhdysvaltojen tuotantosektoria ja vähentää riippuvuutta Kiinasta. Osana finanssipoliittista ohjelmaansa Joe Biden aikoisi muun muassa korvamerkitä rahaa siihen, että julkisissa hankinnoissa voidaan suosia amerikkalaisia tuotteita.
