Tuoreimmassa mittauksessa kuluttajaluottamus sai arvon -6,9, mikä alittaa selvästi pitkän aikavälin keskimääräisen tason eli -1,8. Edelleen ollaan silti suhteellisen kaukana koronakevään pohjalukemista, jotka mitattiin huhtikuussa. Silloin kuluttajaluottamus sai arvon -13,9, jota alempana on käyty vain 1990-luvun alun lamavuosina. Kesällä kuluttajaluottamus ehti jo elpyä yllättävänkin vauhdikkaasti, kunnes se kääntyi uudelleen laskusuuntaan elokuussa. Kuluttajaluottamuksen heikkeneminen tuntuu seuraavan melko tarkasti koronaepidemian kehitystä. Lokakuuhun tultaessa kuluttajaluottamus onkin laskenut jo kolmessa peräkkäisessä mittauksessa.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kuluttajaluottamuksen heikkeneminen oli odotettavaa:
– Koronaepidemian toinen aalto on kiihtynyt syksyllä varsin nopeasti, mikä synnyttää huolta erityisesti Suomen makrotalouden kehityksestä. Myös työttömyyden uhka huolettaa monia, mutta toistaiseksi oma rahatilanne arvioitiin yhä kohtalaisen hyväksi. Periaatteessa kotitalouksien kulutukselle olisi siis edelleen edellytyksiä, jos korona ei estä ihmisten liikkumista kokonaan.
Kuluttajien näkemys Suomen talouskehityksestä on jokseenkin synkkä. Enemmistö vastaajista ajattelee Suomen talouden kehittyvän heikompaan suuntaan seuraavan vuoden aikana. Arvio on selvästi pessimistisempi kuin useimmissa ekonomistien talousennusteissa, joissa edelleen tyypillisesti ennakoidaan ensi vuodelle kasvua ja talouden elpymistä. Myös kotitalouksien näkemykset työttömyyden kehityksestä olivat synkkiä: 76 prosenttia vastaajista arvio työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Tässä suhteessa kuluttajien arviot ovat melko lailla linjassa ennusteiden kanssa. Myös omakohtainen työttömyyden uhka arvioitiin lokakuussa poikkeuksellisen korkeaksi.
Asunnonostoaikeet laskivat nekin lokakuussa hieman, mutta säilyivät edelleen hyvin korkealla tasolla.
– Eräs yllätys on viime kuukausina ollut asunnonostoaikeiden kipuaminen jopa ennätyksellisen korkeiksi koronaepidemiasta huolimatta. Jos asunnonostoaikeet säilyvät koholla, voi sen ajatella heijastuvan pidemmällä aikavälillä myös rakentamiseen, mikä toisi piristystä talouteen, Appelqvist sanoo.
Myös yritysten arvio vallitsevasta suhdannetilanteesta oli varsin synkkä Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannebarometrin mukaan. Suhdannenäkymät eivät ole heikentyneet, mutta eivät juurikaan myöskään parantuneet. Toisin sanoen matalasuhdanne on yritysten arvion mukaan saamassa jatkoa. Sekä yritysten että kotitalouksien heikko luottamus kertoo siitä, että talouden elpymisen paras vaihe on ohi. Jatkossa elpymisen tahti tulee olemaan hidasta vuoden viimeisellä neljänneksellä, ellei jopa painuta takaisin laskevalle trendille.
