Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ennakkotietojen mukaan elokuussa hieman yli 4,3 miljardia euroa. Laskua mitattiin 14,8 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Jonkinlainen elpymisen tapainen on käynnissä, sillä pahimmillaan tavaraviennin arvo oli yli 30 prosentin sukelluksessa toukokuussa. Tilanne on siis kohentunut siihen verrattuna. Suomen vienti elpyy kuitenkin etanamaisen hitaasti. Jo kolme kuukautta on pyöritty vajaan 15 prosentin laskussa, eikä merkkiä ole siitä, tällä tahdilla oltaisiin lähestymässä koronaa edeltänyttä tilannetta pitkiin aikoihin. Koko alkuvuoden tavaravienti oli 16,4 prosenttia pakkasella eli elokuussa yllettiin vain hädin tuskin keskimääräisen tason yläpuolelle.
Vientihinnat olivat elokuussa reilut 5 prosenttia viime vuoden alapuolella. Laskua tulee siis sekä määristä että hinnoista, mutta pääosin alentuneesta viennin volyymistä. Tavaraa puolestaan tuotiin elokuussa Suomeen noin 4,6 miljardin arvosta. Tuontimäärä laskivat 14,4 prosenttia eli likimain samaa tahtia kuin vientikin. Tullitilastojen mukainen kauppatase oli näin ollen hieman vajeella. Ulkomaankaupan tilastoissa vienti ei kuitenkaan sisällä logistiikkakustannuksia, eli tiedot eivät ole suoraan verrattavissa vientilukuihin.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan ulkomaankaupan kehitys oli pelätyn vaisua elokuussa. Yritysten lausunnon ja luottamuskyselyt eivät ennakoineet valtavaa nousua, mutta olisi voinut toivoa euroalueen teollisuuden vahvan elpymisvaihteen näkyvän edes jonkinlaisena nosteena myös Suomen vientiteollisuudessa. Viime kuukausina on saatu erinomaisia uutisia erityisesti Saksan ja Ruotsin teollisuustuotannon elpymisestä, minkä voisi olettaa tuovan nostetta myös suomalaiseen tavaravientiin. Vaikka koronan toinen aalto on painanut palvelualoja Euroopassa, on teollisuuden elpyminen jatkunut, ja ostopäällikköindeksit ovat olleet tukevasti kasvun puolella. Elokuun heikot vientiluvut herättävät huolta siitä, pääseekö Suomi mukaan euroalueen elpymiseen.
Viennissä tuli laskua laajalla rintamalla eri tuoteryhmistä. Eniten tippui öljytuotteiden ja kemiallisen metsäteollisuuden viennin arvo. Jonkinlaisena valopilkkuna oli elokuussa Yhdysvaltoihin tehty yksittäinen lentokonetoimitus. Arvoltaan 116 miljoonan euron lentokone toi nostetta kuljetusvälineiden vientiin. Toisaalta ilman kertaluonteista lentokonetoimitusta olisi koko tavaraviennin arvo painunut yli 17 prosentin laskuun, eikä olisi nähty edes nykyistä pienimuotoista elpymistä suhteessa aiempiin kuukausiin. Vienti oli jokseenkin tasaisessa laskussa sekä Eurooppaan että muualle maailmaan. Vienti EU-maihin laski 14,3 prosenttia ja EU-maiden ulkopuolelle 15,3 prosenttia.
Toistaiseksi ei ole merkkiä siitä, että teollisuuden saamat uudet tilaukset olisivat lähteneet elpymään, eli ulkomaankauppa pysynee painuksissa jatkossakin. Investointihyödykkeiden ja teollisuuden tuotantopanosten kysynnän selvä piristyminen maailmalla edellyttäisi riittävää luottamusta talouden selviämiseen koronan toisesta aallosta ja pulaa kapasiteetista. Molemmat ovat vielä melko kaukaisia tavoitteita. Perjantaina 9.10. Tilastokeskus kertoo tuoreita lukuja Suomen teollisuuden uusien tilausten kehityksestä elokuussa.
Lähde: Tulli
