Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Työeläkkeet nousevat ensi vuonna 0,5 prosenttia

Maksussa olevat työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa indeksikorotuksen seurauksena puoli prosenttia, tarkalleen ottaen 0,53 %. Keskimääräisessä työeläkkeessä nousu tulee olemaan euroina jokseenkin vaatimaton eli noin 8,5 euroa, ekonomistimme Jukka Appelqvist kirjoittaa.

Tilastokeskus julkisti tänään ennakkotiedon palkansaajien ansiokehityksestä vuoden 2020 kolmannelta neljännekseltä. Palkat nousivat keskimäärin 1,8 prosenttia. Palkkatilasto on erityisroolissa Suomen työeläkejärjestelmän kannalta, koska yhdessä eilen julkaistujen inflaatiotietojen kanssa se mahdollistaa ensi vuoden alussa työeläkkeisiin tehtävien indeksikorotusten laskemisen. Vuosittainen indeksikorotus koskee yli 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa ja vaikuttaa suoraan heidän kuukausittaiseen tulotasoonsa.

Eläkkeitä korotetaan vuoden alussa työeläkeindeksillä, jonka määräytymisessä inflaation osuus on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20 prosenttia. Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat vain 0,2 prosenttia. Eläkkeiden indeksikorotusten laskennassa käytettävä vuoden kolmannen neljänneksen keskimääräinen inflaatio jäi sekin matalaksi eli 0,3 prosenttiin. Koronaepidemia on jarruttanut jo ennestään verkkaista kuluttajahintojen nousutahtia lähelle nollatasoa. Erityisen paljon inflaatiota on painanut öljyn maailmanmarkkinahintojen lasku.

Maksussa olevat työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa indeksikorotuksen seurauksena puoli prosenttia, tarkalleen ottaen 0,53 %. Keskimääräisessä työeläkkeessä nousu tulee olemaan euroina jokseenkin vaatimaton eli noin 8,5 euroa. Summa ei anna aihetta juhlaan, ja korotus on selvästi pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Selityksenä on inflaatiovauhdin hyytyminen. Kun kuluttajahinnat eivät nouse, pysyvät eläkkeetkin paikallaan.

Vuoden alussa tuleva prosentuaalinen eläkekorotus on pienempi kuin useimpien talousennusteiden mukainen vuodelle 2021 ennustettu inflaatio. Eläkkeiden ostovoima on siis näillä näkymin ensi vuonna supistumassa jonkin verran. Näin käy aina silloin, kun inflaatio kiihtyy, minkä seurauksena eläkkeet jäävät tilapäisesti hintakehityksestä jälkeen. Toisaalta, vaikka eläkeläisten ostovoiman kehitys on vaisua, on heidän tulotasonsa turvattu. Koronakriisi ei muodosta eläkeläisten elintasolle samanlaista uhkaa kuin monille muille väestöryhmille. Eläke tulee kuukausittain tilille ilman poikkeuksia, kun taas monille palkansaajille ja yrittäjille korona tarkoittaa kohonnutta työttömyysriskiä, alentuneita tuloja tai jatkuvaa epävarmuutta.

Kun henkilö jää ensimmäisen kerran eläkkeelle, lasketaan uuden eläkkeen määrä käyttämällä niin sanottua palkkakerrointa, joka perustuu pääosin keskipalkkojen kasvuvauhtiin. Palkansaajien ansiokehitys ei ole juuri nyt huikeaa, mutta se ylittää silti selkeästi lähes pysähdyksissä olevan inflaation. Koska palkat nousevat hintoja enemmän, ollaan tänä vuonna taas sikäli tavanomaisessa tilanteessa, että taloudelliset kannustimet lykätä eläkkeelle jäämistä ensi vuoden puolella ovat huomattavat, jos juuri nyt suunnittelee eläkepäivien aloittamista. Tammikuussa eläkkeellä jäävä pääsee nauttimaan lisäkarttuman ja lykkäyskorotuksen päälle myös vuoden alussa tehtävästä isommasta indeksikorotuksesta. Jos eläkkeelle jää jo joulukuussa, joutuu vuoden alussa tyytymään pienempään työeläkeindeksillä tehtävään korotukseen. Indeksointimekanismin tuoma ero tulevassa eläketasossa ei ole suoranaisesti salaisuus, muttei myöskään kovin laajasti tiedossa eläkkeelle jäämistä suunnittelevien keskuudessa.

Tällä kertaa ero on keskimääräisessä uudessa alkavassa eläkkeessä karkeasti arvioiden 3300 euron luokkaa koko eläkeajalta laskettuna, hieman laskentatavasta ja käytetystä diskonttokorosta riippuen. Kuukausitasolla euromääräinen ero on reilut 14 euroa, mikä saattaa tuntua petollisen pieneltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että ero kertautuu, koska se koskee jokaista kuukausittain maksettavaa eläkettä koko loppuelämän ajan. Yksilötasolla vaikutus riippuu omasta eläketasosta sekä tietenkin eläkeajan pituudesta, eli siitä, kuinka vanhaksi elää. Erityisesti keskimääräistä suuremmissa eläkkeissä nousee euromääräinen tappio useisiin tuhansiin euroihin, jos terveys säilyy hyvänä. Ellei siis ole erityistä syytä jäädä eläkkeelle jo joulukuussa, kannattaa sinnitellä vaikka hammasta purren ensi vuoden alkuun ja jäädä eläkkeelle vasta tammikuussa. Silloin saa nauttia vielä yhdestä suuremmasta indeksikorotuksesta ennen eläkepäivien alkua.

Läheet:

Tilastokeskus: Palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat heinä-syyskuussa 1,8 prosenttia

Tilastokeskus: Inflaatio syyskuussa 0,2 prosenttia

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.