– Ympäristökestävä asuminen tuottaa mahdollisimman vähän kasvihuonepäästöjä. Kun kodista pidetään hyvää huolta ja sen energiatehokkuuteen investoidaan, on se ympäristötehokas ja kodin elinkaaren ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Samalla asunnon arvo voi pysyä hyvänä, kertoo kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia Oy:n toimitusjohtaja Ulla Heinonen.
Sanan ympäristökestävyys on laajempi kuin esimerkiksi ympäristöystävällinen. Ympäristökestävyyteen vaikuttavat myös yksilölliset valinnat, kuten lämmityksen taso, liikkumismuodot sekä veden ja sähkön kulutus.
– Kodin kunnosta huolehtiminen on osa ympäristökestävyyttä. Remontit ja kunnostukset pienentävät odottamattomien vahinkojen riskiä ja parantavat kodin ympäristökestävyyttä sen elinkaaren aikana.
Noin 20–30 prosenttia jälkeemme jättämästä hiilijalanjäljestä tulee asumisesta ja 30 prosenttia liikkumisesta. Sillä, miten ja missä asutaan, on siis ympäristön kannalta iso merkitys.
Ympäristökestävästi suhteessa omaan arkeen
Asunnon ympäristökestävyydestä huolehtiminen vaikuttaa asunnon arvoon pitkällä tähtäimellä.
– Meidän kannattaa siis todella satsata siihen, että kotimme pysyy ympäristötehokkaana tulevaisuudessakin, koska asunto on usein elämämme suurin investointi, sanoo Heinonen.
Jokainen perhe miettii kotinsa ympäristökestävyyttä luonnollisesti suhteessa omaan elämäntilanteeseensa ja arkeensa, mieluiten jo ennen asunnon ostoa. Myös sijainnilla on merkitystä.
– Lapsiperheillä korostuu helposti liikkuminen, kun on koulut, harrastukset ja vanhempien työmatkat. Niiden ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa helpostikin. Yhteen päivään voi mahtua paljonkin pieniä automatkoja, jotka voi järjestää ehkä muutenkin kuin totutulla tavalla.
Myös asunnon koolla on iso vaikutus ympäristökestävyyteen riippuen tietysti siitä, kuinka energiatehokas koti on.
– Olennaista on, että asunto vastaa perheen tarpeita eli neliöitä on juuri sopivasti, jotta kodissa viihdytään.
Entä mikä asumismuoto – omakotitalo, kerrostalo tai rivitalo – on ympäristökestävin?
– Asia riippuu aina rakennuksesta – sen rakennusvuodesta, korjauksista, energiatehokkuudesta, oman energian tuotannosta jne. Tähän ei voi antaa yleispätevää vastausta.
Sama koskee myös vanhaa omakotitaloa, joka voi olla tai olla olematta hyvinkin ympäristökestävä.
Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä
Kodin ja asumisen ympäristökestävyys ei ole kiinni yhdestä tai kahdesta asiasta, vaan se on kokonaisuus erilaisia tekijöitä.
– Yksi perhekunta ei voi investoida kaikkiin asioihin eikä asunto ole koskaan täydellisesti ympäristökestävä. Mutta jo se, että tiedostetaan, minkälaista arki on ympäristökuormituksen kannalta ja kuinka suuria tulevaisuuden investointeja asuntoon joudutaan mahdollisesti tekemään, ollaan jo pitkällä.
Eniten pystytään vaikuttamaan energian- ja vedenkulutukseen, liikkumiseen ja kierrätykseen. Seuraavaksi tulee kiinteistön tai asunnon kunto ja sinne suunniteltavat remontit.
Monet omakotitaloasujat tietävät jo tarkkaan oman kulutustasonsa erilaisten energia- ja vesimittareiden avulla. Kerrostaloasuntoihin ne ovat vasta tulossa. EU-direktiivi edellyttää jo, että taloyhtiöiden vesilaskutus perustuu asuntokohtaisen kulutuksen mittaamiseen, mutta asiaa koskeva suomalainen lainsäädäntö on vielä työn alla.
Heinonen uskoo, että ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita kotinsa ja laajemminkin rakennetun ympäristön ympäristökestävyydestä. Siihen vaikuttaa isompi huoli ympäristön tulevaisuudesta ja tietysti sekin, että ympäristökestävän kodin arvon uskotaan säilyvän paremmin.
– Kun asunto kuluttaa entistä vähemmän sähköä ja on hyvässä kunnossa, ollaan asunnon ympäristökestävyydessä pitkällä. Tähän voidaan päästä mm. energiatehokkuusremonttien avulla.
Perusohje kuuluu, että asuntoa ei kannata ostaa ennen kuin asunnon kunto ja siihen tehdyt remontit ovat selvillä. Hyviä tietolähteitä tähän ovat kuntokartoitukset ja isännöitsijäntodistukset.
Isännöitsijäntodistuksesta selviää myös korjausvelka, joka tarkoittaa rakennuksessa tai rakennuskannassa olevaa korjausvajetta.
– Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta kertova E-luku on myös tärkeä, muistuttaa Ulla Heinonen.
