Suomen talous on selvinnyt vähällä verrattuna muun euroalueen kompurointiin, arvioivat ekonomistimme tuoreessa suhdannekatsauksessa. Korotamme ennusteita vuosille 2019–2021. Ekonomistimme odottavat kasvun olevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Edellisessä ennusteessa tälle vuodelle ennustettiin 1,2 prosentin ja ensi vuodelle 0,8 prosentin kasvua. Vuonna 2021 maailmantalous elpyy, ja Suomen kasvun ennustetaan vauhdittuvan 1,4 prosenttiin viennin ja investointien tukemana.

– Suomen talouskasvu on yllättänyt positiivisesti syksyllä, eikä ennakoitu hidastuminen ole toteutunut. Kotitaloudet saavat tukea palkankorotuksista, matalasta korkotasosta ja alhaisesta inflaatiosta. Yksityinen kulutus kiihtyi syksyllä, ja palkansaajien ostovoima jatkaa ennustejaksolla loivassa nousussa. Asuntovelalliselle lähivuodet näyttävät korkojen osalta rauhoittavilta, arvioi ekonomistimme Jukka Appelqvist.

Kirkastuvan suhdannekuvan takana on kuitenkin myös huolia, sillä syksyn luottamuskyselyt kertovat heikentyneistä odotuksista sekä yritysten että kotitalouksien osalta. Työttömyysasteessa on nähty jopa lievää nousua. Työllisyysaste on sen sijaan syksyllä hiipinyt vielä ylöspäin, tosin selvästi aiempaa loivemmalla kulmakertoimella.

– Työmarkkinasyksy on ollut pelätyn riitaisa, ja lakot varjostavat talouskehitystä. Samaan aikaan työllisyyden kasvu on hyytynyt avoimien työpaikkojen ennätyksellisestä määrästä huolimatta. Taantumalta voidaan silti välttyä, jos kotitalouksien kantokyky riittää siihen saakka, kunnes kansainvälisen talouden tilanne lähtee asteittain paranemaan.

Maailmantalous vakautumassa

Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2019. Myönteistä on, että suhdanteet heikentyivät rauhalliseen tahtiin ilman akuutteja kriisejä suurissa talouksissa.

– Vuosi 2020 käynnistyy varovaisissa merkeissä. Orastavat merkit kertovat suhdannetilanteen vakautumisesta, mutta kunnon eväät uuteen nousukauteen puuttuvat ja kauppasota pitää investointipäätösten tekijät odottavalla kannalla. Kansainvälinen kauppa ja investoinnit voivat piristyä vuonna 2021, jos kauppasota laantuu, sanoo pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.

Ennakoivat mittarit, kuten luottamuskyselyt ja korkokäyrän muoto, kertovat näkymien viileydestä. Toisaalta loppusyksyn 2019 taloustilastot kertovat odotusten vakautumisesta, eli luisu ei näytä jyrkkenevän.

– Toimialoittain globaali suhdanne on viilentynyt erityisesti teollisuudessa, mutta palvelualoilla tilanne on parempi ja kasvu voi jatkua, sillä työttömyyden aleneminen ja palkankorotukset tukevat yksityistä kulutusta useissa maissa.

Keskuspankit eivät pysty yksin palauttamaan talouskasvua ja rahapolitiikan perinteiset keinot ovat vähissä etenkin euroalueella, missä ohjauskorot ovat jo ennätysalhaalla ja arvopapereiden osto-ohjelma on jälleen käynnistetty.

– Euroopan keskuspankin väistynyt pääjohtaja Mario Draghi heittikin syksyllä elvytyspallon euroalueiden valtioille. Kaikilla mailla ei ole tähän kuitenkaan mahdollisuutta tai halua. Talouden resurssit, kuten työvoima, ovat kuitenkin likimain täyskäytössä monissa EU-maissa, joten finanssipoliittinen elvytys tarvitsisi rinnalleen rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaammin toimivaa yhteismarkkinaa.