Suomessa oli marraskuussa Tilastokeskuksen mukaan työllisenä 10 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi oli 72,6 prosenttia. Trendilukema on sama kuin parina edellisenä kuukautena. Kaikkiaan työllisyysaste ei Suomessa tällä hetkellä juurikaan nouse: trendi oli 72,4 prosentin tasolla jo viime vuoden lopussa, joten tänä vuonna on tullut parannusta enää 0,2 prosenttiyksikköä.
Myös työttömyys oli alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Marraskuussa oli työttömänä 160 000 henkeä, mikä on 8000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli tuttuun tapaan 6,7 prosenttia. Työttömyysaste onkin ollut jo pitkään erittäin vakaa. Käytännössä työttömyys ei ole liikkunut sen paremmin ylös kuin alaskaan koko vuoden 2019 aikana. Sen sijaan uudet työttömyysjaksot ovat olleet TE-toimistojen mukaan nousussa jo useampana kuukautena. Uusien työttömyysjaksojen kasvu on huolestuttava merkki, joka kertoo suhdanteen viilenemisestä, vaikka alkaneiden työttömyysjaksojen määrää ei voi toistaiseksi pitää erityisen korkeana.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan marraskuun luvut eivät ole erityisen huonoja, mutteivat toisaalta luo uskoa siihen, että työllisyys olisi Suomessa erityisemmin nousemassa. Suhdanne-ennusteet ennakoivat yksimielisesti Suomen talouden kasvun hidastuvan merkittävästi ensi vuonna. Yleisesti uskotaan silti, että työllisyys jatkaa paranemista, joskin aiempaa hitaammin. Ensi vuodelle ennustettu kasvu on kuitenkin niin hidasta, ettei ole mitenkään selvää että työllisyys paranisi enää lainkaan. Historiallisesti prosentin paikkeilla pyörivä kasvu ei ole riittänyt nostamaan työllisyyttä, vaan on saattanut tuoda mukanaan jopa työllisyyden supistumista ja työttömyyden nousua. On siis olemassa riski siitä, että monien synkeiksi tulkitsemat suhdanne-ennusteet osoittautuvat työllisyyskehityksen osalta pikemminkin optimistiksi.
Työllisyystilanne on Suomessa historiallisesti ajatellen edelleen korkea, mikä sekin nostaa lisäparannusten vaikeuskerrointa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin marraskuussa edelleen runsaasti, eli 56 600 kappaletta, mutta paikat täyttyvät tällä hetkellä heikosti, eikä työvoima kasva käytännössä lainkaan. Työllisyyden nousun hyytyminen on huolestuttavaa myös äskettäin aloittaneen Sanna Marinin uuden hallituksen kannalta, koska julkisen talouden tasapainottamisessa toivo on laskettu työllisyysasteen nousun varaan. Alkuvuodelle odotetaankin tietoja hallituksen uusista työllisyystoimista. Painavien toimenpiteiden puuttuessa tulee keskeisin työllisyyteen vaikuttava tekijä olemaan käytännössä kotimainen suhdannetilanne. Jos kasvu jää prosenttiin tai jopa alle, ei ole uskottavaa ajatella, että työllisyys suuremmin nousisi.
Lähteet:
Tilastokeskus
