Viime aikoina on näkynyt arvioita, että Suomen talous sukeltaa tänä vuonna kovaa, eikä toivu ennalleen vuosikausiin. Esimerkiksi valtioneuvoston koronastrategiaa käsittelevässä raportissa neljä talousviisasta esittää keskitien skenaariona bruttokansantuotteen supistumista 9 prosentilla vuonna 2020, jonka jälkeen bkt kasvaisi vain noin 1 prosentin vauhtia lähivuosina. Edessä olisi siis menetetty vuosikymmen. Synkältä kuulostava skenaario on realismia, mutta ei kiveen hakattu. Optimistin ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon.
Koronaepidemian ensimmäinen aalto on saatu lyötyä matalaksi, mutta virus elää kanssamme ainakin rokotteen laajaan massajakeluun saakka. Epidemia voidaan kuitenkin pitää kurissa testaamalla väestöä, eristämällä sairastuneet ja harjoittamalla muita viruksen leviämisen rajoitustoimia. Epidemian pysyminen kurissa mahdollistaa melko normaalin elämän lähes koko väestölle. Rokote mahdollistaisi paluun liki normaaliin tilanteeseen, missä joitain varotoimia jää pysyvämmiksi esimerkiksi matkailun saralla.
Suomen yhteiskuntaa avataan vähitellen ja ravintolatkin aukeavat kesällä. Suomen talous meni kiinni myöhemmin kuin Kiinan talous ja jäi jälkeen myös esimerkiksi Tanskasta, missä talouden avaaminen on edennyt ainakin viikkoa ripeämmässä tahdissa. Näistä maista voidaan jo nähdä piirteitä, jotka saattavat toistua Suomessa pienellä viiveellä.
Kiinassa, joka on tosin erilainen yhteiskunta kuin Suomi, talous on piristynyt huomattavasti koronarajoitusten päätyttyä. Teollisuustuotanto käy liki normaalisti, autokauppa nousi voimakkaasti huhtikuussa ja vientikin elpyi. Kaikki ei kuitenkaan ole palautunut ennalleen, sillä matkustaminen alittaa huomattavasti kriisiä edeltäneen tason ja vähittäiskauppa kävi kankeasti vielä huhtikuussa. Ruokaa ja elektroniikkaa ostettiin normaalisti, mutta vaatekauppa kävi heikosti. Näyttää siltä, että ihmiset pysyvät varovaisina lähikontaktia edellyttävän kuluttamisen ja matkustamisen suhteen.
Tanskassa tilanne on parantunut nopeasti kulutuskysynnän puolella. Danske Bankin tiedot korttimaksujen ja MobilePay maksujen kehityksestä kertovat rahankäytön ilman ruokaostoksia olleen viime viikolla vain noin 5 prosenttia alle normaalin. Kuluttajat ostavat tavaroita ja käyvät parturissa aikalailla entiseen malliin, mutta matkailuun ei rahaa vielä juuri käytetä ja elokuvateatterit ovat vielä kiinni. Tanskalainen kuluttaja ei kuitenkaan näytä olevan kovin huolissaan tartuntariskistä, eli myös lähikontaktia edellyttävä kulutus on elpynyt. Samaan aikaan koronatapaukset ovat pysyneet alhaalla, eli ihmiset käyttäytyvät vastuullisesti ja kunnioittavat turvavälejä. Norjan keskuspankin raportin mukaan Myös Norjassa talouden avaaminen on johtanut kulutuksen selvään toipumiseen.
Olisi mahtavaa, jos talouden avaaminen Suomessa johtaisi Kiinan kaltaiseen teollisuuden elpymiseen ja Tanskan tapaiseen kulutuksen normalisoitumiseen. V:n muotoinen elpyminen jättäisi vain tilapäisen, vaikkakin syvän, lommon talouteen ja kaikki tilapäisesti lomautetut ihmiset palaisivat pian takaisin töihin. Valitettavasti tulevaisuus ei näytä aivan näin ruusuiselta, vaikka sitä miten kääntelisi. Iäkkäitä kuluttajia pyydetään vielä pysymään varovaisina, massatapahtumat on toistaiseksi kielletty ja matkailuun liittyviä rajoituksia nähtäneen jatkossakin. Teollisuus kärsii vientimarkkinoilla nähdystä talouskriisistä ja investointien lamaantumisesta, ainakin tänä vuonna.
Mikä sitten olisi oikea resepti talouden elpymiseen ja viime aikojen skenaarioissa väläytellyn menetetyn vuosikymmenen välttämiseen? Tähän on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Reseptin palasia voi silti yrittää haalia. Kuluttajan kannalta tärkeä lähtökohta on luottamus omaan talouteen, eli usko työllisyyteen lomautusten jälkeen ja luottamus työllisyysturvan kattavuuteen. Nämä ovat Suomessa vielä kohtalaisella tasolla ja kotitalouksien rahavarat ovat itse asiassa kasvaneet kriisin aikana, kun kulutus on sukeltanut. Kuluttaja tarvitsee myös kulutusmahdollisuuksia, jotka talouden avautuessa lisääntyvät, ja vapautta pelosta saada vaarallinen virus. Viimeksi mainitussa suhteessa kaikki Pohjoismaat ovat hyvässä asemassa. YouGov’in kyselyn perusteella suomalaiset ovat vähemmän peloissaan koronan saamisesta kuin saksalaiset, amerikkalaiset, italialaiset tai kiinalaiset, monista muista maista puhumattakaan. Luottamus epidemian pysymiseen kurissa lisää kuluttajan liikkuvuutta.
Teollisuuden puolella tilanne on haastavampi. Vientimaiden ahdinko tai maailmalla nähtävä investointien jarrutus ei ratkea suomalaisin toimin. Maailmalla kuitenkin pyritään elvyttämään taloutta, mikä voi ajan kanssa tuoda lisäkysyntää myös suomalaisille hyödykkeille. Kansainvälinen kauppa saa ison kolauksen ja maat miettivät omaa huoltovarmuuttaan, mutta kansainvälinen työnjako on liian arvokas asia vähentyäkseen merkittävästi. Suomi voi vientikysynnän elpymistä odotellessa pitää huolta teollisuuden kilpailukyvystä, sekä kustannusmielessä että reaalisessa tuotteiden laatuun liittyvässä mielessä. Jälkimmäisen osalta panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin näyttelevät tärkeää roolia. Julkiset investoinnit voivat osaltaan ylläpitää talouden aktiviteettia ja toisaalta parantaa kilpailukykyä, mikäli ne on kohdennettu oikein.
Onko julkisiin investointeihin sitten varaa? Tiukkaa tekee, sillä Suomen julkinen sektori velkaantuu rajusti, mutta nollakoroilla voisi löytää järkeviä investointikohteita. Samaan aikaan väestön ikääntymisen tuomat haasteet ja muut rakenteelliset kysymykset vaativat vastauksia. Sisukkaalla talouspolitiikalla ja ahkeralla yrittämisellä piskuinen Suomi voi silti rakentaa hyvinvointia myös koronan runtelemassa maailmassa.
Kirjoittaja on Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
