Tilastokeskuksen tuoreimman arvion mukaan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuneen 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2020. Työpäiväkorjattuna BKT oli 1,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä alemmalla tasolla. Tilastokeskuksen aiemman ennakkoarvion mukaan bruttokansantuotteen ennakoitiin kasvaneen 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, joten tietojen tarkentuminen heikommaksi on huomattava.
Viennin volyymi supistui 7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuodentakaiseen verrattuna tavaroiden vienti supistui 12 prosenttia, mutta palveluiden vienti pysyi ennallaan Tilastokeskuksen mukaan. Tuonti väheni neljä prosenttia vuodentakaisesta: Yksityinen kulutus laski edellisestä neljänneksestä 0,6 prosenttia, mutta oli sentään likimain vuodentakaisella tasolla. Palveluiden kulutus väheni hieman. Julkiset kulutusmenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä, mikä vaimensi bruttokansantuotteen laskua. Investoinnit vähenivät puoli prosenttia edellisestä neljänneksestä ja puolitoista prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit pysyivät vuodentakaisella tasolla, mutta kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni 5 prosenttia vuodentakaisesta.
Toimialoittain katsottuna metsäteollisuuden tuotanto supistui selvästi, mihin vaikuttivat jo koronaa edeltäneet työtaistelut ja huonot hakkuukelit. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vielä edellisestä neljänneksestä. Palvelutoimialojen volyymi pieneni yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Likenne sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta kärsivät selvästi koronakriisistä jo ensimmäisellä neljänneksellä. Vähittäiskaupan volyymi sen sijaan kasvoi vuodentakaisesta. Palvelualojen liikevaihto laski maaliskuussa 6,2 prosenttia vuoden edellisvuoden maaliskuusta, mikä on vasta alkusoittoa huhtikuussa tapahtuneelle sukellukselle. Toisaalta palvelut avaavat ovia nyt, mutta teollisuuden osalta tilanne heikkenee tilauskirjojen ohentuessa ja uusien tilauksien virran pysyessä vaatimattomana.
Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki pitää ennakkotiedosta heikentynyttäkin lukemaa torjuntavoittona, sillä bruttokansantuotteen lasku on ollut monessa muussa maassa huomattavasti suurempaa. Euroalueen BKT laski ennakkotiedon mukaan 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, eli koronavirus ja sen torjumistoimet iskivät muualle Eurooppaan huomattavasti rajummin Suomea aikaisemmin. Toinen vuosineljännes tulee olemaan surkea myös Suomessa. Monet yritykset joutuivat sulkemaan ovensa keväällä. Sekä yritysten että kuluttajien luottamusmittarit romahtivat huhtikuussa lamavuosien tasolle. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suurten yritysten kausitasoitettu liikevaihto laski vuoden 2020 huhtikuussa 7,2 prosenttia maaliskuuhun verrattuna, vuodentakaisesta laskua tuli 11,2 prosenttia. Pienissä palvelualojen yrityksissä, etenkin ravintoloissa ja majoitusliikkeissä, pudotus on varmasti ollut vielä jyrkempää. Kuoppamäen mukaan luvut eivät kuitenkaan viittaa pahimpien skenaarioiden kaltaiseen romahdukseen. Mikäli talouden avaaminen etenee ilman huomattavaa toista koronavirusaaltoa, bruttokansantuotteen supistuminen voi jäädä alle 10 prosenttiin tänä vuonna. Konsensus ennuste Suomen bruttokansantuotteelle on noin 6,5 prosentin supistuminen kuluvana vuonna ja 4,5 prosentin nousu ensi vuonna, eli talous ei palautuisi heti ennalleen. Kulutuskysyntä voi monilta osin toipua ripeästikin, tästä on esimerkkejä jo Tanskasta ja Norjasta. Kovin nopea talouden elpyminen ei silti näyttäisi olevan edessä, sillä maailmalla talouskriisi on syvä ja investointien puute ei näytä vielä vihreää valoa vientikysynnän nopealle toipumiselle. Pitkittyvä hitaan kasvun jakso on sekin mittava riski, ellei vientiteollisuus pääse kunnolla vauhtiin.
Toistaiseksi ei ole nähty konkurssiaaltoa tai massatyöttömyyttä, missä ainakin hallituksen tukitoimet, EKP:n kevyt rahapolitiikka, pankkien lyhennysvapaat ja vuokranantajien armeliaisuus ovat auttaneet. Yritykset ovat leikanneet menojaan ja tilapäiset lomautukset ovat historiallisen suuria. Talouden rakenteet on toistaiseksi onnistuttu pelastamaan korjaamattomilta vaurioilta. Hallituksen pitäisi nyt vielä tarkentaa yritystukiohjelmia ja pyrkiä samalla jo katsomaan koronakriisin yli. Suomen talouteen täytyisi saada rakenneuudistuksilla ja hyvin kohdennetulla elvytyksellä uutta puhtia, jotta vältämme toisen menetetyn vuosikymmenen. Kilpailukykyynkin pitäisi jälleen kiinnittää huomiota, koska nyt kilpaillaan pienemmästä määrästä uusia tilauksia maailmanmarkkinoilla.
Lähteet:
Tilastokeskus: Bruttokansantuote supistui 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä
Tilastokeskus: Suurten yritysten liikevaihto laski huhtikuussa
