Eilen pöllähti Suomeen vaiheeksi myönteisiä uutisia koronakriisin keskelle. OECD nimittäin julkisti tuloksia nuorten talousosaamista mittaavasta PISA-tutkimuksesta, johon Suomi osallistui ensimmäistä kertaa. Saavutuksena oli toinen sija heti Viron jälkeen. Torille!
Hopeajuhla
Kakkospaikka on mahtisuoritus. Huipputulos jopa hämmästyttää, koska Suomessa kuultu jokseenkin paljon huolipuhetta nuorten heikosta talousosaamisesta. Jos kotimainen nuoriso on pilalla, kuten usein lausutaan, on se sentään suhteellisesti vähemmän pilalla kuin muualla maailmassa. Itse asiassa Suomessa talousongelmia ovat koko ajan aiheuttaneet ensisijaisesti pikavippejä rohmuavat kurittomat aikuiset, joten nuoriin kohdistuva syytös on jo lähtökohtaisesti ollut epäreilu. Osaamiskapeikkoja tietenkin on, mutta voittopuolisesti nuorilla perustaidot ovat hyppysissä.
Ei tosin kaikilla. Testimenestyksen tuoman juhlahumun keskellä on syytä kiinnittää huomiota sellaiseenkin yksityiskohtaan, että Suomessa oppilaskohtainen hajonta tulosten välillä oli yllättävän suurta. Eikä siinä kaikki: tulosten yhteys sosioekonomiseen taustaan oli kaikista tutkimukseen osallistuneista maista toiseksi suurinta. Suoriutumisen lavea vaihteluväli ei oikein sovi mielikuvaan pohjoismaisesta mahdollisuuksien tasa-arvosta.
OECD:n oma viesti eilen julkistettuihin taloustaitojen PISA-tuloksiin liittyen oli negatiivinen. Monessa maassa on runsaasti nuoria, jotka kamppailevat jokseenkin simppelien perustaitojen kanssa. Suomessa se on onneksi harvinaisempaan. Voidaan tosin kysyä, onko maavertailu Suomen testitulosten tarkastelussa edes oikea tulokulma. Talousosaamisen rämekuoppiin liittyvät haasteet ovat arkinen ongelma monelle nuorelle myös Suomessa, eikä tilannetta helpota se, jos jossakin muussa maassa nuoriso on suuremmassa pinteessä. Inhorealistina mainitsen myös, että kisaan osallistui vain 20 maata, eikä esimerkiksi muita Pohjoismaita ollut lainkaan mukana.
Takana loistava tulevaisuus
Kaikesta huolimatta Suomi siis päihitti rehdissä kilpailussa monia maita, kuten Yhdysvallat, Australian, Espanjan ja Venäjän. Se on kiistatta hieno suoritus. Menestyminen talousosaamisessa on très bon, mutta palautellaan samalla mieliin PISA-tutkimusten isoa kuvaa. Suomi on niittänyt 2000-luvulla jopa maailmanlaajuisesti mainetta tuloksillaan, mutta tuoreempien mittauskertojen myötä on tarinaan tullut enenevässä määrin kitkerää sivumakua. PISA-testien päätulosten eli lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osalta ovat nimitäin mittaukset olleet jokaisella kerralla edellistä huonompia.
Kuinka uskottavalla pohjalla voivat taloustaidotkaan olla, jos osaamista kannattelevat tukipilarit kuten lukeminen ja matemaattiset taidot horjuvat? Kiinnostava havainto eilen julkaistussa talousosaamista mittaavassa PISA-tutkimuksessa onkin se, että Suomi menestyi kisassa paremmin kuin mitä voisi ennustaa erityisesti poikien muiden arviointitulosten perusteella. Huippusuoritusten pohja ei ole vakaa, jos se rakentuu toiveelle perustason ylittävistä ilmaveiveistä.
Kirjoittaja on Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
