Huhtikuussa kuluttajaluottamus oli romahtanut tasolle, jota alempana on käyty vain 1990-luvun alun lamavuosina. Toukokuussa luottamusindikaattori sai lukeman -9, mikä on edelleen kehno verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (-1,8), mutta nousi silti tuntuvasti edellisestä kuukaudesta (-13,9). Suomen makrotalouden kehitystä koskevat odotukset olivat edelleen pessimistisiä, mutta omaa taloutta koskevat arviot nousivat yllättävänkin hyvälle tasolle. Valtaosa vastaajista arveli oman taloutensa pysyvän ennallaan tai paranevan seuraavan vuoden aikana.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kuluttajien luottamusmittareissa nähty nousu kertoo orastavasta optimismista epidemian laantumisen suhteen. Juurin nyt uusia tautitapauksia on jokseenkin vähän, ja ihmiset ovat lähteneet enenevässä määrin liikkeelle ja odottavat jo innoissaan terassikauden alkamisesta ja talouden avautumista.
Kotitalouksien tunnelmia seurataan nyt tarkasti, koska Suomen talouden romahduksen syvyys ja kesto riippuu pitkälti kotimaisen kulutuskysynnän kehityksestä. Huhtikuussa oltiin vielä paniikkitunnelmissa, ja kuluttajaluottamus vajosi ennätyksellisen nopeasti pohjalle. Nyt otetaan henkeä ja tarkkaillaan tilannetta rajoitusten keventyessä.
Kotitalouksien epävarmuudesta kertoo edelleen pelko työttömyyden kasvusta: 40 prosenttia vastaajista arvio työttömyyden uhan kasvaneen myös omalla kohdalla. Niin kauan kuin työttömyyden uhka arvioidaan korkeaksi, vaikuttaa se todennäköisesti kalliimpiin hankintoihin, kuten autoihin. Sen sijaan peruskulutus tuskin kärsii samalla tavalla, koska keskimäärin vastaajat arvioivat oman rahatilanteensa edelleen erinomaiseksi. Monelle rahaa on kertynyt säästöön koronakriisin lykätessä ostoksia.
Yritysten tilannearviot säilyivät toukokuussa edelleen heikolla tasolla Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkaiseman kyselyn mukaan. Vähittäiskaupassa luottamusindikaattori parani selvästi, vaikka sekin oli edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Muilla päätoimialoilla ei nähty isompia muutoksia edellisen kuukauden pohjatasoilta.
Teollisuudessa tunnelmat synkkenivät hieman. Teollisuuden luottamuksen osalta ollaan silti edelleen melko kaukana finanssikriisin yhteydessä mitatusta tasosta. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste tulevat alas hitaampaa tahtia kuin palvelualoilla, joiden osalta sulkutoimenpiteet synnyttivät äkkipysähdyksen. Teollisuustoimialoilla suhdanne onkin edelleen synkentymisvaiheessa ja vientiteollisuus voi kamppailla heikon ulkoisen kysynnän kanssa vielä pitkään, kun samanaikaisesti eri talousalueilla alkanut talouskriisi synnyttää negatiivista kierrettä. Erityisesti investointihyödykkeisiin painottuvilla teollisuuden aloilla pahin on vasta edessä, eikä kotimarkkinoiden asteittainen avaaminen auta. Teollisuuden käyttöasteen lasku ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä merkitsevät vain vähäisiä lisäinvestointeja teollisuudessa niin Suomessa kuin keskeisillä vientimarkkinoilla.
Lähteet: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
