Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2020. Työpäiväkorjattuna BKT oli 0,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä ylemmällä tasolla. Maaliskuussa kokonaistuotanto laski 2,7 prosenttia vuodentakaisesta, eli kohtuullisen vakaa tammi-helmikuu pelasti ensimmäisen neljänneksen supistumiselta. Teollisuuden puolella ensimmäinen vuosineljännes oli vielä kohtuullinen ja teollisuustuotanto kasvoi maaliskuussa 1,9 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden uusien tilauksien arvo sen sijaan putosi 9,3 prosenttia vuoden takaisesta maaliskuussa, mikä osaltaan kertoo heikosta tilanteesta nyt toisella vuosineljänneksellä. Palvelualojen liikevaihto laski maaliskuussa 6,2 prosenttia edellisvuoden maaliskuusta, mikä on vasta alkusoittoa huhtikuussa tapahtuneelle sukellukselle.

Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki pitää vakaana pysynyttä bruttokansantuotetta torjuntavoittona. Euroalueen BKT laski ennakkotiedon mukaan 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, eli koronavirus ja sen torjumistoimet iskivät muualle Eurooppaan huomattavasti rajummin Suomea aikaisemmin. Toinen vuosineljännes tulee olemaan surkea myös Suomessa. Monet yritykset joutuivat sulkemaan ovensa keväällä. Sekä yritysten että kuluttajien luottamusmittarit romahtivat huhtikuussa lamavuosien tasolle. Päivittäistavaroiden myynti, asuminen, rakentaminen ja muutamat muut toiminnot ovat tosin jatkuneet liki ennallaan tai jopa kasvaneet. Sukelluksen syvyys nähdään vasta kuukausien päästä, mutta 9 prosentin syöksy nollaisi koko edeltäneen nousukauden bruttokansantuotteen kasvun.

Suomen taloutta ryhdytään nyt vähitellen avaamaan, mutta talouteen aiheutunut ja edelleen aiheutuva vaurio on massiivinen. Konsensus ennuste Suomen bruttokansantuotteelle on noin 6,5 prosentin supistuminen kuluvana vuonna ja 4,5 prosentin nousu ensi vuonna, eli talous ei palautuisi heti ennalleen. Kovin nopea elpyminen ei näyttäisi olevan edessä, sillä sekä kuluttajien varovaisuus ja että koko maailmaa koetteleva talouskriisi eivät näytä vielä vihreää valoa kysynnän nopealle toipumiselle. Pitkittyvä hitaan kasvun jakso onkin mittava riski. Kuluttajien kannalta luottamus liikkumisen ja kuluttamisen turvallisuuteen on avainasemassa talouden elpymisen kannalta. Suomessa pelko koronaviruksen tarttumisesta on kansainvälisesti vertaillen (YouGov kysely) pieni, joten kulutuskysyntä voi toipua melko ripeästi. Kaikkia liiketoimintoja ei kuitenkaan voida heti avata ja konkurssien uhka pysyy mittavana esimerkiksi matkailualalla. Samaan aikaan myös kansainvälinen tavarakauppa takkuaa ja viennin näkymät ovat synkät. Talouden rakenteet pitäisi pelastaa korjaamattomilta vaurioilta. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys tuhoaisivat rakenteita ja rapauttaisivat taitoja. Toistaiseksi rakenteet ovat pääosin säästyneetkin, kiitos EKP:n kevyen rahapolitiikan, hallituksen tukitoimien ja useiden vuokranantajien maksuhelpotusten. Hallituksen pitäisi nyt vielä tarkentaa yritystukiohjelmia ja pyrkiä samalla jo katsomaan koronakriisin yli. Suomen talouteen täytyisi saada rakenneuudistuksilla ja hyvin kohdennetulla elvytyksellä uutta puhtia, jotta vältämme toisen menetetyn vuosikymmenen.