Tilastokeskuksen tänään julkistaman tiedon mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 1,5 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Nousutahti oli pirteää ja vaihteeksi likimain samanlaista sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa. Maaliskuun tuoreimman tiedon mukaan hinnat olivat pääkaupunkiseudulla 1,3 prosentin nousussa viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, mutta muualla maassa kertyi pientä laskua. Edelliseen kuukauteen verrattuna ei hinnoissa ollut muutosta.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan asuntomarkkinoilla on nyt odottava tunnelma. Kauppa on käynyt vauhdikkaasti viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta. Myöskään maaliskuun osalta ei ole vielä suurempia merkkejä koronapandemian vaikutuksesta kauppamääriin tai hintoihin. Ehkä hieman yllättäen myös kuluttajaluottamusindikaattorit kertovat siitä, että ainakaan omaa asuntoa etsivät eivät ole laajemmin luopuneet asunnonostoaikeistaan koronan takia. Jokseenkin selvää silti on, että pandemian synnyttämä epävarmuus johtaa käytännössä monessa kodissa asunnon oston lykkäämiseen.
– Vuodenvaihteen molemmin puolin nähdyn vahvan spurtin jälkeen vedetään nyt markkinoilla henkeä. Todennäköisesti huhtikuun osalta nähdäänkin jo selkeä jarrutus, Appelqvist sanoo.
Asuntojen hintojen alueellinen erkaantuminen on jatkunut pitkään Suomessa. Koronan myötä myös kasvukeskuksien markkinoita testataan, kun uusia asuntoja valmistuu edelleen vauhdikkaasti, mutta samalla kysyntä hiipuu ainakin tilapäisesti. Taustalla on kuitenkin vahva markkinatilanne: kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uusien asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,9 prosenttia ja muualla Suomessa vielä vauhdikkaampaa 5,6 prosentin tahtia, kun vertailukohtana on vuoden 2019 vastaavaan ajankohta.
Ensimmäisessä vaiheessa koronakriisin vaikutukset tulevat ilmenemään ensisijaisesti asuntojen kauppamäärissä, joiden osalta voidaan ennakoida kevään osalta jopa romahdusta. Suurella todennäköisyydellä myös asuntojen hinnoissa nähdään jonkinlaista tiputusta, mutta hintojen isompi ja pitkäkestoisempi lasku edellyttäisi koronataantuman kroonistumista ja lomautusten muuttumista pysyvämmäksi työttömyydeksi. Aiemmista talouskriiseistä poiketen asuntomarkkinat saavat nyt heti kriisin alkumetreiltä saakka tukea äärimmäisen alhaisesta korkotasosta. Todennäköisesti matalien korkojen aikakausi jatkuu vielä pitkään, mikä vähentää painetta pakkomyynteihin, joiden kautta asuntojen hintoihin voisi tulla tuntuvampaa laskua.
– Yksittäisen ostajan kannalta voi koronakriisi tarjota myös ostopaikkoja. Jos oma työtilanne ei ole muuttunut, saattaa muiden ostajien kaikkoaminen epävarmuuden takia helpotta asunnon löytämistä. Myös tinkimisvaraa on juuri nyt ehkä tavallista enemmän, toteaa Appelqvist.
