Siirry sisältöön

Ekonomistin pikakommentti: Teollisuudessa mainio helmikuu

Teollisuuden hyvät lukemat helmikuulta luovat uskoa siihen, että myös Suomessa teollisuustoimialojen suhdanne paranee edelleen maailmantalouden imussa, ekonomistimme Jukka Appelqvist kirjoittaa.

Tilastokeskuksen mukaan sekä teollisuuden uudet tilaukset että tuotanto olivat vahvassa vireessä helmikuussa. Teollisuusyritysten saamien tilausten arvo oli 18,9 prosenttia viime vuoden tason yläpuolella. Tuotantomäärät nousivat 5,5 prosenttia suhteessa viime helmikuuhun. Myös tammikuuhun verrattuna nähtiin railakas 3,4 prosentin nousu tuotannossa.

Ekonomistimme Jukka Appelqvistin mukaan teollisuuden suhdannetilanne on jo jonkin aikaa ollut kokolailla normaali pandemiasta huolimatta. Tilausmäärät elpyivät jo syksyllä, mutta toisaalta valtaisaa lisäkasvua ei ole nähty useampaan kuukauteen. Siitä on jo ehditty hieman huolestua, koska monessa muussa maassa teollisuustoimialojen nousukiito on jatkunut koko talven, ja pelkona on ollut Suomen jääminen laiturille elpymisjunan jo lähdettyä. Helmikuun hyvät lukemat luovat kuitenkin uskoa siihen, että myös Suomessa teollisuustoimialojen suhdanne paranee edelleen maailmantalouden imussa.

Kaikkien päätoimialojen tilaukset olivat helmikuussa vahvassa nosteessa. Paperiteollisuuden osalta nousua selittää osittain viime vuoden melko vaatimaton tilauskertymä, johon vaikuttivat silloiset lakot, jotka sulkivat sellu- ja paperitehtaita Suomessa. Lakot päättyivät jo helmikuun puolivälin paikkeilla, mutta menetetty alkukuukausi näkyy selvästi vertailuvuoden luvuissa paperiteollisuuden osalta. Myös metalliteollisuuden tilausten arvo nousi kuitenkin helmikuussa 20 prosenttia, vaikka vertailuvuoden luku oli sekin hyvällä tasolla. Korona ei vielä näy viime vuoden helmikuun luvuissa.

Teollisuuden tuotanto oli laaja-alaisesti nousussa eri toimialoilla. Metsäteollisuudessa nähtiin lakkojen takia jopa lähes 40 prosentin nousua suhteessa viime vuoteen. Pelkät lakot eivät kuitenkaan selitä tuotannon elpymistä, sillä vahvoja kasvulukuja nähtiin myös monella metalliteollisuuden toimialalla ja kemianteollisuudessa.

Vielä alkusyksystä pelättyä vientiteollisuuden laajempaa kriisiä ei siis näillä näkemin koskaan tullut. Sikäli tilanteeseen on syytä olla tyytyväinen. Juuri nyt kuilu koronatilanteesta kärsivien palvelutoimialojen ja toisaalta kuopasta jo nousseiden teollisuuden toimialojen välillä on jokseenkin ammottava.

Kevään edetessä vientiteollisuus saa lisää vetoapua maailmantaloudesta, jossa teollisuuden suhdannetilanne jatkuu hyvänä. Jatkossa saatetaan tosin myös suomalaisilla tehtailla kamppailla enenevässä määrin komponenttien saatavuuden tai muiden tuotantohäiriöiden kanssa. Oman lisänsä tuovat konttipulan takia kallistuneet rahtikustannukset ja kohonneet raaka-ainehinnat. Osasta komponentteja on paikoin pulaa maailmantalouden vahvan elpymisen takia. Tuotantopanosten hintojen nousu taas tuo paikoin kustannuspainetta, mikä pitäisi onnistua siirtämään asiakkaille, ellei katteista haluta tinkiä. Myös Suezin kanavaan juuttunut konttilaiva toi maaliskuun lopussa toimitushäiriöitä. Joissakin tapauksissa komponenttipula voi tuoda ylimääräistä viivettä tilausten ja toimitusten väliin. Pidemmän päälle ratkaisevampaa on kuitenkin suomalaisten tuotteiden riittävä kysyntä maailmalla.

Lähteet:

Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat helmikuussa 18,9 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus: Teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa sekä edellisestä kuukaudesta että vuodentakaisesta


Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.