Koronakriisi on lisännyt suomalaisten halua suojautua asuntolainojen korkojen nousulta. Kun vuonna 2018 vain noin 15 prosenttia asiakkaistamme otti uuteen lainaansa kiinteän koron tai korkoputken, heti koronan alkamisen jälkeen osuus nousi yli 40 prosenttiin. Nyt suojauksen ottaa reilu kolmannes uusien lainojen ottajista.

– Viime aikoina puheet inflaation noususta ovat saaneet monet miettimään korkojen nousun mahdollisuutta. Suurempi syy löytyy kuitenkin koronakriisistä, joka on saanut suomalaiset hakemaan taloudellista mielenrauhaa asumismenoja vakiinnuttamalla, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Koronakriisi lisäsi myös asuntolainojen lyhennysvapaita. Lyhennysvapaiden ottaminen nousi voimakkaasti keväällä 2020, kun koronan leviäminen aiheutti epävarmuutta, ja halusimme tukea asiakkaitamme epävarmassa tilanteessa. Maaliskuun alussa 2020 noin 3 prosenttia Danske Bankin asiakkaista oli lyhennysvapaiden piirissä. Osuus nousi nopeasti moninkertaiseksi, sillä kesäkuussa se oli 14 prosenttia.

– Kotitaloudet eivät elä sellaisessa epävarmuudessa kuin keväällä 2020, jolloin moni haki lyhennysvapaata varmuuden vuoksi. Tämä näkyy lyhennysvapaalla olevien asiakkaiden määrän laskussa. Tämä ei ole kuitenkaan koko kuva, sillä on pieni joukko suomalaisia, joilla on esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden takia hankaluuksia maksaa lainaansa.

Asuntokaupassa kova kysyntä

Koronakriisi hidasti aluksi asuntokauppaa, mutta on alun jälkeen jopa lisännyt halua vaihtaa asunto. Tämä näkyy myös Danske Bankissa – myönnettyjen lainojen määrä nousi erityisesti loppuvuodesta.

– Tämän lisäksi asiakkaiden käyttäytymisestä voi nähdä asuntomarkkinoiden olevan nyt tilanteessa, jossa ostettavaa ei välttämättä löydy. Olemme huomanneet, että on joukko asiakkaitamme, jotka ovat myyneet asuntonsa, mutta eivät ole vielä löytäneet uutta.

Koronakriisi ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat vauhdittaneet asuntokaupan siirtymistä digitaaliseksi.

– Digitaalisesti tehdyt asuntokaupat ovat kymmenkertaistuneet koronan aikana kuukausitasolla. Vaikka valtaosa kaupoista tehdään edelleen perinteisesti, digitaalinen asuntokauppa on osaltaan auttanut kontaktien vähentämisessä, kun kauppa ei vaadi käyntiä konttorissa, Laine-Tolonen kertoo.