Kansantalouden kokonaistuotanto laski Tilastokeskuksen mukaan työpäiväkorjattuna 0,6 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen helmikuussa 2021. Alkutuotanto kasvoi noin 5 prosenttia, jalostus kasvoi noin prosentin ja palveluiden tuotanto pieneni noin prosentin vuoden 2020 helmikuusta. Kausitasoitettuna tuotanto kasvoi 0,3 prosenttia tammikuusta. Tammikuun 2021 työpäiväkorjattu tuotanto laski Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan 1,4 prosenttia (aiemmin raportoitu –3,7%) edellisvuoden tammikuusta. Alkuvuosi meni siis taloudessa aiemmin arvioitua paremmin.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luvut kertovat Suomen talouden ponnistaneen jo lähes koronakriisiä edeltäneelle tasolle, mitä voi pitää hyvänä saavutuksena ottaen huomioon koronaepidemian toisen aallon aiheuttamat vaikeudet palvelualojen liiketoiminnalle.

 –  Suomen talous on pärjännyt kelvollisesti myös verrattuna Ruotsiin. Rajoitustoimien, kuten ravintolasalien ja liikuntakeskusten sulkemisen, voi odottaa painavan maalis-huhtikuun tuotantolukuja. Vuodentakainen vertailukohta on kuitenkin erittäin heikko, joten kokonaistuotanto noussee kevättä 2020 korkeammalle tasolle. Monien toimialojen liiketoiminta on jatkunut melko normaalina, joten talous pysynee melko vakaana kevään rajoitustoimien aikana. Lomautukset toki nousevat, Kuoppamäki sanoo.

Rajoitustoimien ja rokotusten pitäisi painaa koronaepidemia niin matalalle tasolle, että yhteiskunta voidaan avata melko normaalille toiminnalle juhannuksen tienoilla. Aivan kaikki ei palaa kesällä ennalleen, kuten kansainvälinen matkailu, mutta talouden voi odottaa toipuvan railakkaasti turvallisten kulutusmahdollisuuksien tulleessa nälkäisten ja kriisin aikana säästäneiden kuluttajien ulottuville.

 –  Talouden rakenteet ovat pysyneet pitkälti eheinä, mikä sallii ripeän elpymisen. Samaan aikaan yritykset keskimäärin investoivat viime vuotista vilkkaampina, sillä teollisuuden käyttöaste on kohonnut ja uusien tilauksien virta vahvistunut. Tunnettujen epävarmuustekijöiden haihtuessa reaalitalouden suhdannenäkymä loppuvuodelle on poikkeuksellisen kirkas ja nousujohteinen. Suuremmat haasteet odottavat kriisistä toipumisen jälkeen, kun tuotantokuilu on sulkeutunut ja talouden kasvuvauhti hidastuu matalammille kierroksille.

Lähteet: Tilastokeskus