Siirry sisältöön
Jaa

Blogi: Kaupungin kasvukivut

Kaupunkien pitäisi viihtyisien asuinalueiden lisäksi tarjota hyvä toimintaympäristö yritystoiminnalle, sillä kaupungit ovat parhaimmillaan merkittäviä innovaatioiden ja talouskasvun ajureita, pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki kirjoittaa blogissaan.

Suomalaisten varallisuus on kiinni suurimmalta osalta asuntojen seinissä, ja entistä useammin suuren kasvukeskuksen kerrostaloasunnon seinissä. Lisäksi asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet kasvukeskuksissa nopeammin kuin muualla. Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,5 prosenttia ja laskivat muualla Suomessa keskimäärin 0,7 prosenttia vuonna 2020. Vuokratkin ovat kohonneet merkittävästi viime vuosina ja asumistukia maksetaan vuosi vuodelta enemmän. Jos Helsingin metropolialueen kehitys jatkuu nykyisellään, näiden seinien hinta vie kaupunkilaisten tuloista yhä suuremman osan ja vaikuttaa siten väistämättä yhä useamman suomalaisen taloudelliseen mielenrauhaan.

Hintojen nousu ei ole ongelma niinkään asuntoja jo omistaville, joista moni vaurastuu myös asuntosijoittajana. Samaan aikaan yhä harvemmalla suomalaisnuorella on mahdollisuuksia päästä kiinni ensiasuntoonsa pääkaupunkiseudulla, jos asunnot kallistuvat samaan aikaan, kun asuntorahoituksen sääntely uhkaa kiristyä. Säätelyä kehitettäessä kannattaakin kiinnittää huomiota ihmisten mahdollisuuksiin muuttaa kasvukeskuksiin ja mahdollisuuksiin hankkia ensiasunto. Huhtikuinen päätös nostaa ASP-lainojen enimmäismäärää onkin tervetullut askel oikeaan suuntaan.

Kaavoittamisen niukkuus nähdään monesti rakentamista jarruttavana tekijänä. Näin on monesti voinut ollakin, mutta tällä hetkellä infrastruktuurin kehitys saattaa olla suurempi hidaste asuntotuotannolle ainakin pääkaupunkiseudulla. Markkinoilla tämä näkyy asuntojen kohonneissa hinnoissa, kun tarjonta laahaa kysynnän perässä. Infrastruktuurin rakentamiseen pitäisikin satsata riittävästi. Tällä hetkellä ei tarvitsisi pelätä rakennusalan merkittävää ylikuumenemistakaan. Rakennusalan liikevaihto on laskenut viime kuukausina ja korkeasuhdanteen huippu näyttäisi jääneen taakse lähes kaiken muun paitsi asuntotuotannon osalta.

Asumisen kallistuva hinta ei ole ainoa taloudellista mielenrauhaa rasittava asia, sillä myös asumisen laatu herättävää myös huolta. Uudistuotanto koostuu aikaisempaa pienemmistä asunnoista, uudiskohteissa havaitaan laatupoikkeamia ja liikenneratkaisut eivät aina tyydytä. Suomalaisen rakentamisen laatu sai kuitenkin EPSI Ratingin kyselyssä parhaat pisteet asiakastyytyväisyydessä Pohjoismaissa, joten liiallisen valittamiseenkaan ei liene aihetta. Perhekoon pieneneminen ja sinkkutalouksien yleistyminen puolestaan selittävät osin asuntokoon kutistumista. Neliöiden vähäisyys korostuu, kun rakennetaan lähemmäs ydinkeskustaa, missä suurten asuntojen hinta nousee herkästi monen ulottumattomiin. Hyvää on vaikea rakentaa halvalla ydinkeskustaan. Kaupungin täytyy laajentua. Tämä voisi olla yksi vetovoimatekijä tulevaisuuden kaupungeille, kuten Tukholman kauppakamarin toimitusjohtaja Andreas Hatzigeorgiou visioi Nordic Ideas -seminaarissamme, jossa käsittelimme kaupunkiasumisen hintaa ja tulevaisuutta pandemian jälkeen.

Kaupunkien pitäisi viihtyisien asuinalueiden lisäksi tarjota hyvä toimintaympäristö yritystoiminnalle. Kaupungit ovat parhaimmillaan merkittäviä innovaatioiden ja talouskasvun ajureita. Monia töitä voidaan tehdä etänä, mutta ihmisten, ajatusten ja työvälineiden läheisyys tehostavat tuottavuutta ja innovaatioita. Kaupungin väkiluvun tai asukastiheyden kaksinkertaistuminen tai toimialan koon kaksikertaistuminen tietyllä alueella näyttäisi johtavan tuottavuudessa karkeasti 5 prosentin nousuun. Talous- ja maahanmuuttopolitiikka vaikuttavat osaltaan työvoiman tarjontaan ja talouden menestykseen. Kaupunkisuunnittelulla voidaan kuitenkin myös edesauttaa kansainvälisten huippuosaajien houkuttelussa ja yritysten verkostoitumismahdollisuuksissa. Voisiko älykäs kaupunkisuunnittelu auttaa Helsingin seutua kilpailemaan Tukholman tai suurempien kaupunkikeskusten kanssa huippuosaajien ja yritysten sijoittautumispäätöksissä?

Helsinki on tutkitusti maailman onnellisimman ja erittäin innovatiivisen maan pääkaupunki, jonka yritysten ja oppilaitosten verkosto voisi luoda entistäkin houkuttelevamman paikan myös kansainvälisille toimijoille.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.