– Urbanisoitumisen kehityssuunnan on muututtava, Tukholman kauppakamarin toimitusjohtaja Andreas Hatzigeorgiou kiteyttää puhuttaessa koronaviruspandemian vaikutuksista kaupunkeihin, ja miten kaupunkikeskukset voivat keksiä vetovoimansa uudelleen.
Hatzigeorgiou uskoo Tukholman nousevan Euroopan parhaaksi pääkaupungiksi koronaviruspandemiasta huolimatta. Hatzigeorgiou piti Danske Bankin seminaarissa keynote-puheenvuoron, jossa hän puhui kaupunkien näkökulmasta siitä, miten pandemia on muuttanut käyttäytymistämme ja kiihdyttänyt digitalisaation hypertilaan – hyperdigitalisaatioon.
– Pohjoismaisittain tarkasteltuna voimme olla varsin ylpeitä, miten hyvin digitaalinen infrastruktuurimme on kestänyt pandemian keskellä. Olemme siirtyneet digitaaliseen työskentelykulttuuriin aika saumattomasti, vaikka pienet tekniset haasteet ovatkin osa arkeamme.
Juuri koronapandemian liikkeelle sysäämät muutokset ja hyperdigitalisaatio ovat asettaneet julkisessa keskustelussa kaupunkien merkityksen uudenlaiseen kriittiseen tarkasteluun.
– On helppoa esittää väittämä, että erityisesti kaupungit, kuten Helsinki, Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo, eivät olisi koronapandemian jälkeen entisensä. Pohjoismaissa on varsin hyvä IT-infrastruktuuri ja olemme saattaneet muuttaa elämäntapaamme, mikä on voinut muuttaa kaupunkien roolia niin asumisen, työskentelyn kuin vierailun näkökulmasta. Kaupunki ei välttämättä ole enää relevantti, Hatzigeorgiou pohtii ja jatkaa.
– Meidän on muistettava, mikä on kaupungistumisen ajuri, ja miksi ihmiset ovat aina halunneet muuttaa kaupunkeihin.
Kaupungistumisen ajuri ennen ja nyt
Hatzigeorgiou painottaa tiiviisti rakennettujen alueiden – kaupunkien – merkitystä innovaatioiden ja ajatusvaihdon kannalta. Hän kuvaa kaupungeissa tapahtuvaa innovointia positiivisina kerrannaisvaikutuksina.
– Tiiviissä ympäristöissä ihmisten ja ideoiden kerrannaisvaikutukset luovat innovaatioita ja yrityksiä. Se puolestaan synnyttää kasvua ja hyvinvointia, mikä on yksi kaupungistumisen ajureista, Hatzigeorgiou sanoo.
Innovaatioihin liittyy niin sosiologinen kuin taloudellinen näkökulma – sekä ihmiset että yritykset hyötyvät molemmista. Positiivisten kerrannaisvaikutusten lisäksi kaupungeissa jaetaan resursseja eri toimijoiden kesken.
– Ihmiset haluavat asua lähellä toisia ihmisiä, ja toisaalta yritykset haluavat toimia kaupungeissa, koska ne pääsevät hyötymään alueelle keskittyneestä laajasta asiantuntijuuden verkostosta.
Tietotyöläisten työpaikat eivät ole tässä poikkeus. Toimistot tulevat Hatzigeorgioun mukaan muuttumaan huomattavasti joustavampaan ja ketterämpään suuntaan. Perinteiset työpisteet ja näytöt vaihtuvat vuorovaikutukseen.
– Tulevaisuudessa ihmiset käyvät toimistoissa pääasiassa tavatakseen toisia ihmisiä – työpaikalla käydään kokemusten takia. Tässä mielessä yritykset ja ihmiset pääsevät hyötymään kaupunkialueiden positiivisista kerrannaisvaikutuksista.
Tulevaisuuden kaupungit – Pohjoismaat suunnannäyttäjinä
Hatzigeorgiou rohkaisee päättäjiä ajattelemaan kaupungit kolmivaiheisen prosessin kautta – nollaus, uudelleenkäynnistys ja uudelleentarkastelu. Kaupunkien strategiat tarvitsevat pandemian jälkeisessä maailmassa kriittistä arviointia.
– Pohjoismaiset kaupungit ovat jo nyt kestäviä ja digitaalisia. Meidän kaupungeillamme on mahdollisuus keksiä uudestaan olemassaolonsa.
Tulevaisuuden kaupungit järjestyvät Hatzigeorgioun mukaan uudella tavalla, mikä saa ne näyttämään erilaiselta. Ihmiset haluavat hänen mukaansa tulevaisuudessakin asua ja työskennellä kaupungeissa.
– Meidän pitää keksiä, miten kaupungeissa päästään turvallisesti nauttimaan positiivisten kerrannaisvaikutuksen hyödyistä, ideoista ja luovuudesta. Tämä kaikki tekee kaupungeista erinomaisia elinpaikkoja ihmisille, Hatzigeorgiou visioi.
