Jaa

Blogi: Huonoja uutisia maailmalta - pitäisikö huolestua?

Miltä markkinatilanne näyttää juuri nyt sijoittajan näkökulmasta? Mitkä uutiset vaikuttavat sijoituksien arvoon ja miten erilaisiin maailmanpoliittisiin uutisiin tulisi suhtautua? Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto pohtii blogissaan sijoittajan riskienhallintaa.

Huonojen uutisten virta tuntuu joskus loputtomalta – taifuuni Japanissa, Turkin hyökkäys Syyriaan, vaikeat Brexit-neuvottelut, huonot talouslukujulkistukset Euroalueelta, Hong Kongin mielenosoitukset, Amazonin sademetsän palaminen sekä jatkuvat otsikot uusista tullimaksuista ja huonosti etenevistä kauppaneuvotteluista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ovat vain joitakin esimerkkejä viimeaikaisista huolta herättävistä uutisista. Usein uutiset tuovat mukanaan vähintäänkin epävarmuutta tehdyistä sijoituspäätöksistä, ja välillä ne saavat aikaan tarpeen tehdä muutoksia salkussa. Mistä sitten tietää, milloin niitä muutoksia kannattaa tehdä? Mitkä uutiset edes vaikuttavat sijoitustesi arvoon? 

Tarkista oma ajattelutapasi

Sijoittajan polulla on monia ansoja, joita ajatusharhoiksikin kutsutaan. Ajatusharhat ovat ajattelun vinoumia: tehdyt päätökset eivät ole rationaalisia, vaan niihin on vaikuttanut jokin virhepäätelmä. Yksi yleisimmistä sijoittajan ajatusharhoista on vahvistusharha, jolloin näemme ympärillämme vain tukea jo tehdyille päätöksille ja ohitamme sujuvasti vastakkaiset mielipiteet. Toisena voidaan mainita tappionpelko, jolloin emme halua myydä tappiollisia sijoituksia, vaan haluamme odottaa hamaan tulevaisuuteen sijoituksen kääntymistä, vaikka järkevä päätös olisi myöntää tehty virhe ja siirtää rahat parempaan sijoitukseen. 

Loputtoman uutisvirran äärellä toimiva sijoittaja on altis myös informaatioharhalle. Silloin sijoittajan on vaikea erotella merkityksellisten ja merkityksettömien tiedonpalasten välillä, ja hän saattaa päätyä tekemään sijoituspäätöksiä perustuen tietoon, jolla ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä sijoituksen arvonkehitykselle. 

Puolueeton tieto + rationaalinen päätöksenteko = hyvä sijoituspäätös

Informaatioharha voi johtua eri asioista. Voi olla, että talousuutisissakin yleistyvät klikkiotsikot vievät ajatuksia sijoittajan mielessä väärään suuntaan. Saattaa esimerkiksi käydä niin, että jonkin suomalaisen pörssiyhtiön tulos uutisoidaan otsikolla ”yhtiön x tulos romahti ennätysalhaiseksi”, mutta lähemmän tarkastelun tehdessä huomaa, että itse asiassa osakekurssi nousee, koska tulosromahdus oli analyytikoiden ja sijoittajien odotuksissa ja toteutui pelättyä pienempänä. Jos kyseistä osaketta ei ole salkussa sillä hetkellä, eikä sen osakekurssia tarkkaile, saattaa mieleen jäädä kuitenkin muistikuva yhtiön huonosta tuloskehityksestä. Se voi jäädä vaikuttamaan sijoituspäätöksiin tulevaisuudessa. Laajemmassa kuvassa saattaa esimerkiksi uutisointi taantumapeloista tai laskevista talouden indikaattoreista kasvaa niin suureksi möröksi sijoittajan päässä, että suurempia muutoksia sijoituksissa tehdään vaikkapa myymällä kaikki osakesijoitukset. 

Informaatioharha voi myös näkyä hankaluutena erottaa se, millä tekijöillä on todella merkitystä sijoitusten arvonkehitykselle. Esimerkiksi, niin surullisia kuin erilaiset luonnonkatastrofit ovatkaan, niillä harvemmin on välitöntä negatiivista merkitystä globaaleille sijoitusmarkkinoille. Sodat ja luonnonkatastrofit päätyttyään itse asiassa johtavat usein positiiviseen vaikutukseen markkinoille uudelleenrakentamisen käynnistyttyä. Tilanne on kuitenkin erilainen, jos puhutaan alueesta, kuten Lähi-itä, joka on merkittävä öljyntuotantoalue – siinä tapauksessa aseellisten konfliktien kiihtyminen tai rauhoittuminen voi vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin nopeastikin. Jos öljyn tarjonnassa odotetaan nopeita muutoksia, on sillä vaikutuksia tietenkin öljyn hintaan, ja sen kautta esimerkiksi yritysten ja kuluttajien päivittäisiin kustannuksiin. Vaikutus valuu viiveellä myös moniin toimialoihin, kuten vaikkapa muovituotteiden tai autonrenkaiden tuotantokustannuksiin. 

Talouden perusteet

Kun mietimme, miten sijoitusmarkkinat tulevat tuottamaan seuraavan vuoden aikana, on tärkeintä perehtyä siihen, miten talous kasvaa ja voi sekä siihen, miten yritykset tekevät tulosta. Sen lisäksi on syytä tarkastella sitä, miten sijoitusmarkkinat voivat. Ovatko ne esimerkiksi aliarvostetut vai ylikuumentuneet - vai jotakin siltä väliltä? Tätä taustaa vasten voi arvioida yksittäisiä uutisia tai tapahtumia ja pohtia, miten ne vaikuttavat näihin talouden perusteisiin. Silloin analyysin on kuitenkin oltava faktoihin perustuvaa. Ammattisijoittajienkin on helppoa ajautua mukaan uutisvirran kauhisteluun, mutta jos talouden faktat kertovat muuta, ei sijoituspäätöksiä parane tehdä tunnekuohujen vallassa. 

Miltä tilanne siis nyt näyttää? Taloudet kasvavat, vaikkakin hitaammin kuin vielä muutama vuosi sitten. Saksassa etenkin teollisuussektori näyttäisi olevan taantumassa, mutta Euroopassa laajemmin esimerkiksi työllisyystilanne on hyvä ja rahapolitiikka erittäin elvyttävää. Toisin sanoen yritykset saavat halvalla rahoitusta investointeihin, ja kuluttajilla on varaa kuluttaa enemmän asuntolainojen ja muiden luottojen korkojen ollessa hyvin alhaisia. Yhdysvalloissa työttömyysaste on ennätysalhainen ja teollisuuskin voi vielä kohtalaisesti, paremmin kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa myös keskuspankki alentaa rahan hintaa laskemalla ohjauskorkoa. Kiinassa valtio elvyttää ja pitää yllä talouskasvua, joka hyötyy aiempaa vahvemmasta sisämarkkinasta globaalin kaupan kärsiessä tullimaksuista ja epävarmuudesta. Näkemyksemme on, että osakesijoitukset ovat yhä korkosijoituksia houkuttelevampia, mutta riskejä kuitenkin on nyt enemmän kuin vielä vuosi tai kaksi sitten. 

Sijoittajan riskienhallintaa

Taantuma on suurimpia riskejä sijoittajalle, etenkin osakesijoittajalle. Jos USA:n ja Kiinan välinen kauppasota kiihtyy jälleen ja pahenee merkittävästi, se voi aiheuttaa globaalin taantuman. Emme pidä tätä todennäköisenä, koska globaalista taantumasta kärsisi muiden maiden lisäksi sekä Yhdysvallat että Kiina. Taantuman voi laukaista myös jokin ennakoimaton tapahtuma, kuten laajamittainen konflikti. Mutta miten tältä riskiltä voi suojautua? Tärkein keino on tarpeeksi pitkä sijoitusaika ja hyvänä kakkosena tulee hajautus. Tarpeeksi pitkä sijoitusaika varmistaa sen, että sijoituksia ei ole pakko myydä silloin, kun niiden arvo on pohjamudissa taantuman vuoksi. Voit siis odottaa, että taantumasta toivutaan, talouskasvu lähtee taas käyntiin ja sen myötä myös etenkin osakesijoitusten arvot lähtevät taas nousuun. 

Toinen keino on hajautus. Hajautus eri omaisuusluokkien välillä on tärkein sijoituksen tuoton vaihteluun vaikuttava tekijä: jos osa rahoista on sijoitettuna taantuman tullessa korkosijoituksiin, ei sijoitusten arvo laske yhtä paljon kuin jos kaikki rahat olisivat osakkeissa. Hajautuksen tärkeys osakkeiden ja korkojen välillä korostuu sen mukaan, mitä lyhempi sijoitusaika on: mitä tärkeämpää on suojella pääomia arvonlaskulta, sitä suurempi osa sijoituksista kannattaa siirtää turvallisempiin korkosijoituksiin, kuten valtionlainoihin tai hyvälaatuisiin yrityslainoihin. Myös ajallinen hajautus on hyvä ratkaisu miettiessä sitä, milloin kannattaa sijoittaa. Kun sijoittaa pienempiä summia jatkuvasti, on koko ajan markkinoilla mukana eikä tarvitse pelätä, että parhaat tuotot jäävät saamatta. Silloin ei myöskään tule tehtyä kaikkia sijoituksia kalleimpaan hintaan. 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Miten sitten taklata ajatusharhat, varmistaa yöunet ja pysyä tavoitteissa? Ratkaisu on sijoitussuunnitelma. Jos sinulla on jo sellainen, niin hyvä – nyt tehtäväsi on pysyä siinä huolimatta markkinoilta kantautuvista vaihtelevista uutisista ja omista impulsseista! Sijoitussuunnitelma ohjaa myös tekemään muutoksia tarvittaessa, jos vaikkapa omaisuusluokkien painot ovat karanneet omien tavoitteiden mukaisista tasoista. 

Jos haluat tehdä sijoituspäätökset itse, luo itsellesi sijoitussuunnitelma. Aloita siitä, kuinka kauan haluat sijoittaa tai milloin haluat käyttää rahoja, ja minkälaisen summan haluat käyttöösi sijoitusajan päätteeksi. Mieti mihin omaisuusluokkaan haluat sijoittaa ennen sijoitustuotteiden valintaa ja tarkkaile historiallisia tuottoja. Pystytkö saavuttamaan haluamasi summan, jos tuottotaso on sama kuin historiallisesti? Ota huomioon se, että kaikessa sijoittamisessa voi kestää vuosia ja vuosia ennen kuin päästään lähelle historiallisia tuottoja, ja luonnollisesti tuottotasot voivat muuttua – esimerkiksi korkotaso on nyt alhaisempi kuin koskaan ja yrityksillekin maailma näyttäytyy erilaisena kuin koskaan aiemmin muun muassa teknologisen muutoksen ja etenkin länsimaissa hidastuvan väestönkasvun vuoksi. 

Sijoitussuunnitelman tekemiseen löytyy tietenkin myös pankilta helppokäyttöiset työvälineet – sinun tarvitsee tietää vain omat tavoitteesi ja se, kuinka paljon olet valmis kuukausittain laittamaan sivuun saavuttaaksesi unelmasi. Silloin sinä voit jättää huoletta ajatusharhojen taklailut ja talouden perusteiden tutkailut ammattilaisten käsiin, ja keskittyä sinulle tärkeisiin asioihin.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.