Jaa

Ratkaisuja talousosaamisen parantamiseen – aika tehdä konkreettisia tekoja

Talousosaaminen tai paremminkin sen puute on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomalaisten talouskäyttäytymistä voisi tilastojen valossa kutsua sekä varovaiseksi että uhkarohkeaksi, kirjoittaa Nuori Yrittäjyys ry:n asiantuntija Turo Numminen.

Suomalainen käyttää rahapeleihin keskimäärin 600 euroa vuodessa. Vaikka talouskäyttäytymistämme voi kuvailla varovaiseksi, paljastavat tilastot riskinottohalukkuuden sijoittaa varmasti tappiolliseen toimintaan. Oman rahan käytössä ja varsinkin kulutuksessa ollaan aikaisempaa huolettomampia, joten uhkarohkea riskinotto rahapelien muodossa ei liene suuri yllätys.

Samalla, kun suomalaiset käyttävät rahojaan uhkapelaamiseen, makaa talletustileillä vastaavasti 85 miljardia euroa varallisuutta. Maassamme on siis runsaasti ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita hankkimaan rahoilleen minkäänlaista tuottoa.

Oman talouden hallinta on yksi niitä elämän tukipilareita, jonka päälle omaa elämää on hyvä rakentaa. Kun raha-asiat ovat hallinnassa, voimme keskittyä paremmin meille tärkeisiin asioihin ja samalla vähentää pelkoja omasta tulevaisuudestamme. Taloudellinen huono-osaisuus on vahvasti yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan se ilmenee muun muassa terveysongelmina, heikentyneenä luottamuksena muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä tyytymättömyytenä elämään. (1

Vaikka taloustaidot ovat merkittävä tekijä yksilötasolla, koskee aihe yhteiskuntaa laajemminkin. Jokainen meistä voi vaikuttaa omaan ympäristöjälkeensä kulutus- ja sijoitustavoillaan. Kulutuksen muuttaminen vastuullisemmaksi voi vaatia rahaa, ja vastuullista sijoittamista on vaikeaa tai jopa mahdotonta toteuttaa ilman riittävää varallisuutta. Jotta varallisuutta olisi mahdollista kerryttää, on oltava kysy suunnitella ja hallita omaa talouttaan.

Talousosaaminen ei parane kansallisella tasolla pelkän puheen voimalla, vaikka avoin rahapuhe on merkittävässä roolissa asenteiden muuttamisessa. Yhtenä ratkaisukeinona talousosaamisen kehittämiseen tarjoamme pitkäjänteistä, oppilaitoksissa tapahtuvaa kasvatustyötä. Kouluissa tapahtuva oppiminen tarjoaa tasapuolisen mahdollisuuden riippumatta nuoren perhetaustasta tai kotona opituista malleista. Vaikuttamalla tasapuolisesti kaikkiin nuoriin, voimme ennaltaehkäistä eriarvoistumista ja tulevia taloudenhallinnan ongelmia.

Toinen aste on viimeinen paikka, jossa tavoitamme suuren joukon nuoria ennen heidän siirtymistä työelämään tai jatkokoulutuksen piiriin. Osana Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -hanketta olemme rakentaneet Oma talous haltuun -kurssin käytettäväksi toisen asteen opetuksessa. Kurssin sisällöt tukevat sekä ammatillisen koulutuksen että lukion opetussuunnitelman tavoitteita tarjoten opettajille konkreettisen työkalun talouskasvatukseen. Oppilaille tarjotaan tietoa rahan ansaitsemisesta, kuluttamisesta, säästämisestä, sijoittamisesta ja vakuuttamisesta juuri nuorille puhuttelevalla tavalla. Kurssia pilotoidaan syksyn 2019 aikana toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomen, ja se tullaan julkaisemaan loppuvuodesta kaikkien oppilaitosten käyttöön ilmaiseksi.

Tavoitteenamme on tavoittaa vähintään 10 000 nuorta, ja parantaa heidän omaa talousosaamistaan tarjoten samalla eväitä kohti taloudellista mielenrauhaa. Talousosaamisen parantaminen on monien toimijoiden yhteinen tahtotila - nyt on aika tehdä konkreettisia tekoja.

Kirjoittaja on Nuori Yrittäjyys ry:n asiantuntija Turo Numminen, joka työskentelee muun muassa Oma talous haltuun ja Vuosi Yrittäjänä -hankkeiden parissa.

Lähde:
1) Julkaisu: Niemelä M, Saari J, toim. Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Helsinki: Kela, 2013

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.