Luottamusindikaattori sai arvon -6,6, mikä on alhaisin lukema uudistetulla menetelmällä laskettujen mittausten ajalta. Myös yritysten tilannearviot heikentyivät Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkaiseman kyselyn mukaan. Rakentamisessa ja palveluissa ei tapahtunut muutosta, mutta teollisuuden ja vähittäiskaupan lukemat heikkenivät. Erityisesti teollisuuden luottamus on nyt tuntuvasti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, joten euroalueen teollisuuslaman tarttuminen kotimaahan alkaa olla todellisuutta.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kotitalouksien näkemykset Suomen taloudesta ovat heikentyneet rytisten koko vuoden. Selvä enemmistö kotitalouksista arvioi Suomen taloustilanteen heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Kotitalouksien arvioita tarkkaillaan nyt tarkasti, koska kansainvälisen talouden vaisuuden takia Suomen talouskasvun ennustetaan olevan tänä ja ensi vuonna lähinnä kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Kotitalouksien luottamusindikaattori auttaa ennakoimaan kulutuskäyttäytymistä kaupan kassalla. Lokakuu luvut eivät lupaa erityisen hyvää.
Erityisesti Suomen makrotaloutta koskevat arviot ovat synkistyneet entisestään. Oman talouden osalta kotitalouksilla riittää yhä kohtalaisesti luottoa, vaikka senkin osalta on tultu selvästi alaspäin viime vuoden korkealta tasolta. Nousevat palkat ja parantunut työllisyys ovat toistaiseksi tukeneet kuluttajia. Luottamusindikaattorin mukaan kotitaloudet kuitenkin uskovat työttömyyden pahenevan jatkossa. Myös omakohtaisen työttömyyden uhan arvioidaan kasvaneen.
– Luottamusindikaattori kertoo selvästi kotitalouksien huolien kasvamisesta. Aikaisemmin kotisohvilla tunnuttiin ajattelevan, että vaikka makrotalouden suhdanne heikkenisi, ei se oikeastaan kosketa itseä tai omaa taloutta. Nyt tunnelmat ovat muuttuneet huolestuneemmiksi, ja myös usko oman työpaikan säilymiseen on heikentynyt syksyn edetessä.
Yritysten luottamuksen osalta kolme isoa kysymystä ovat kotimaisen rakennusbuumin jatkuminen, kotitalouksien ostovoiman heijastuminen kotimarkkinoilla, ja kansainvälisen talouden vaisun kehityksen vaikutus Suomen teollisuuteen.
Rakentamisen osalta tulokset ovat myönteisiä: luottamisindikaattori pysyi ennallaan eli jatkoi selvästi keskimääräistä korkeammalla. Toistaiseksi ei siis ole merkkiä rakentamisen heikkoudesta, vaikka suhdannekäännettä on povattu pitkään. Myös kaupassa ja palvelualoilla saatiin lokakuussa jonkinlainen torjuntavoitto kotimarkkinoilla. Kolmas kysymys eli teollisuuden luottamus sen sijaan petti pahasti. Teollisuuden luottamus on heikentynyt kovalla vauhdilla, ja lokakuun lukema on alin yli kahteen vuoteen. Erityisesti lähikuukausia koskeva tuotanto-odotus oli tuntuvassa luisussa, ja kaikkiaan luottamus on painunut selvästi tavanomaista heikommaksi. Yhä selvempää on, että euroalueen teollisuutta vaivannut matalasuhdanne etenee vääjäämättömästi myös Suomeen.
Lähteet: Tilastokeskus, EK
