Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi pysyi 6,7 prosentissa syyskuussa 2019, eli se oli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin maaliskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli syyskuussa 161 000, mikä oli noin viisi prosenttia vähemmän vuosi sitten. Samaan aikaan työllisyysasteen trendi nousi 72,8 prosenttiin. Työnantajasektoreista työllisyys nousi eniten kunnissa. Toimialoittain työllisten määrä lisääntyi eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan aloilla kolmannella neljänneksellä. Työllisyyden ja työttömyyden trendilukemat ovat nousseet, koska työvoiman tarjonta on edelleen kasvanut piilotyöttömyyden vähentyessä.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan syyskuun työmarkkinatilastoa voi pitää rohkaisevana, koska työllisyys edelleen koheni. Kuoppamäki pitää kuitenkin huolestuttavana nuorten miesten työttömyysasteen nousua, mikä usein enteilee suhdannekäännettä, ja kaipaa vahvempaa työllisyyskehitystä yksityiselle sektorille. Talouskasvun hiipuminen tekee työllisyysasteen nostamisesta hankalampaa, joten käsillä saattaa olla tämän suhdannesyklin lakipiste työmarkkinoilla. Myös saavutettua 6,7 prosentin työttömyysastetta on vaikea enää merkittävästi madaltaa ilman käännettä kasvun suuntaan vientimarkkinoilla tai uusia työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia.
Valitettavasti Saksan talous näyttää ajautuneen taantumaan, Ruotsin työttömyysaste on noussut Suomea korkeammalle ja työmarkkinauudistukset antavat odottaa itseään. Avoimien työpaikkojen runsas määrä ja vahva työllisyysaste valavat kuitenkin uskoa kotimaisen ostovoiman kestävyyteen, mikä auttaa ylläpitämään talouskasvua.
Lähteet
Tilastokeskus
