Asunto on suomalaisille rakas, ja asuntomarkkinat Suomen talouden vakaudelle tärkeät. Siksi on positiivista, että asuntolainoihin liittyvää velkaantumista on tarkasteltu työryhmässä, jonka tehtävä on löytää keinoja kotitalouksien liiallisen velkaantumisen välttämiseen.
Paketti on laaja, ja pitää sisällään monia asioita pikavippien suitsimisesta positiiviseen luottorekisteriin. Isossa roolissa siinä ovat erilaiset asuntorahoitukseen liittyvät uudet rajoitteet.
Moni puhuu uudesta sääntelystä dramaattisesti: sen arvioidaan vievän asunto-omistamisen joiltain ryhmiltä ja siten halvaannuttavan suomalaiset asuntomarkkinat. Todellisuudessa paniikin lietsomiseen ei ole syytä. Paketin muutokset ovat pääasiassa sellaisia, jotka ovat jo käytössä monilla suomalaisilla pankeilla ja tukevat asuntomarkkinoiden vakautta. Tähänkin asti maksukykyä on laskettu tarkkaan asuntolainaneuvotteluissa ja niin pankin kuin asiakkaan näkökulmasta varmistamaan kyky selvitä lainasta. Samoin pitkät laina-ajat eivät ole olleet ongelma Suomen asuntomarkkinassa, koska niin pankit kuin asiakkaatkin ovat halunneet pysytellä 20–25 vuotisissa lainoissa.
Taloyhtiölainat ovat nousseet keskustelun aiheeksi, kun huolet liian suurista taloyhtiölainoista suhteessa maksukykyyn ovat lisääntyneet. Nyt lainaa suhteessa taloyhtiön asuntojen myyntihintaan aletaan säädellä. Tämä ei välttämättä vaikuta oman asunnon hankintaan vaan sijoitusasuntojen ostoon, jossa on hyödynnetty taloyhtiölainoja. Taloyhtiölainat hankinnan rahoitukseen ovat olleet suuria vain uusissa taloyhtiöissä, jotka ovat pääasiassa rakennettu kasvukeskuksiin. Lisäksi pankit ovat alkaneet itsenäisesti säädellä lainoja.
Suurin uudistus on tuloihin sidottu lainakatto, joka määrittää lainan enimmäismäärän suhteessa lainanhakijan tuloihin. Aiempi lainakatto, eli enimmäisluottosuhde, rajoitti lainaa suhteessa myyntihintaan, mutta nyt tulot sidottaisiin tiukasti osaksi lainanhakuprosessia. Tämäkään ei sinällään tuo uutta ainakaan Danske Bankin toimintaan, sillä olemme jo aiemmin käyttäneet tulojen suhdetta haettavaan lainaan osana kokonaisarviota.
Uusi katto voi kuitenkin iskeä ryhmään, jota lainakaton yhteydessä suojattiin poikkeuksella. Ensiasunnon ostajat ovat tyypillisesti nuoria, joiden tulot ovat vielä matalia suhteessa myöhempään elämään. Vuonna 2016 voimaan tullut lainakatto oli korkeampi ensiasunnon ostajilla, jotta tämä ryhmä saattoi myös ostaa ensiasuntonsa, kun elämänvaihe oli siihen sopiva.
Nyt tehty esitys pitää kuitenkin sisällään poikkeaman, jonka myötä pankit voivat auttaa nuoria ensiasuntoonsa. Pankeilla on lainoissaan mahdollisuus tehdä vuosittain tietty poikkeama määritellyistä maksimi raja-arvoista. Me Danske Bankissa uskomme, että taloudellinen mielenrauha kuuluu kaikille. Siksi aiomme suunnata suuren osan näistä poikkeamista ensiasunnon ostajien järkeviin hankkeisiin.
Samaan aikaan kannustamme nuoria olemaan entistä aktiivisempia asuntosäästämisessä. Säästösumma antaa enemmän liikkumavaraa asuntomarkkinoilla. Nykyinen korkotilanne tekee siitä vielä erittäin kannattavaa, kun ASP-säästäjä voi saada talletuksilleen jopa viiden prosentin koron, kun muuten talletustilien korot lähenevät nollaa.
Nyt esille nousseet huomiot ovat vasta esityksiä, mutta nuorten kannattaa olla jo nyt aktiivisempia. Asuntolainoihin uudet esitykset alkavat vaikuttaa vasta vuosien päästä. Niiden valmistelussa on otettava huomioon, että pankit saavat käyttöönsä työkalut, jotka auttavat toimimaan uudessa järjestelmässä.
Kirjoittaja on Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.
