Jaa

Blogi: Maailmantalouden paasto

Koronakriisi iski talouteen rajusti ja lamauttaen yleensä suhdannesitkeän palvelusektorin globaalisti. Historia todistaa, että tästäkin kriisistä silti toivutaan. Pääsiäinen ei vielä päästä meitä pälkähästä, mutta ehkä se antaa aikaa ajatella muutakin kuin koronaa, kirjoittaa Pasi Kuoppamäki.

Kevät 2020 jää maailmanhistoriaan koronaviruksen ja siihen liittyvien ihmisten kohtaamista rajoittavien toimien sekä niistä aiheutuneen äkillisen talouslaman vuoksi. Tapahtumaketju erottaa ihmiset turvallisen välimatkan päähän toisistaan, mutta toivottavasti yhdistää ihmiskunnan yhteiseen taisteluun näkymätöntä vihollista vastaan. Valtioiden välinen yhteistyö hakee vielä muotoaan. Etelä-Euroopan valmiiksi velkaiset maat, etenkin Italia ja Espanja, syöksyvät muita jyrkemmin talouskurimukseen ja haluaisivat tehdä kriisin hoidosta yhteiseurooppalaisen hankkeen. Pohjoisen vakavaraisemmat maat näkevät tässä riskin velkapiikin avaamisesta laajempaan käyttöön, joten yhteisvastuuta laajennetaan nihkeästi.

Koronaepidemia ajoittuu Euroopassa myös laskiaisesta pääsiäiseen ulottuvan paaston aikaan. Suomalaisia turisteja oli laskiaisena jo karanteenissa Teneriffalla, mutta kotimaiset rajoitukset alkoivat toden teolla vasta 16.3. Museot ja ravintolasalit on nyt suljettu, eivätkä ihmiset juurikaan matkaile. Vaatteita ja monia muita tuotteita ostetaan säästeliäästi ja ihmiskontakteja vältellen. Kotitalouksien rahankäyttö on kokonaisuutena laskenut, joten käteisvarat luultavasti kasvavat niissä kotitalouksissa, jotka ovat säästyneet lomautuksilta tai työttömyydeltä. Kotona kuitenkin kokataan aikaisempaa enemmän, mikä näkyy ruokaostosten kasvuna.

Koronapaasto näkyykin monilla enemmän säästönä kukkarossa kuin vyötäröllä. Danske Bankin tutkimus tanskalaisten rahankäytöstä kertoo, että kuluttajat ovat lisänneet ostoja myös apteekeista ja rautakaupasta. Moni käyttää työmatkoista tai muuten nyt säästyvän ajan kodin kunnostukseen. Osassa Euroopan maita rautakaupatkin määrättiin suljettaviksi ja ihmisille asetettiin ulkonaliikkumiskieltoja, joten talouslamakin on vastaavasti syvempi kuin Pohjoismaissa.

Koronavitsaus on ilmeisesti luonamme vielä pitkään, kenties kunnes rokote saadaan kehitettyä. Epidemian taittuminen ja koronakuolemien väheneminen monissa maissa antavat kuitenkin toivoa, että monia suljettuja yrityksiä voidaan avata liiketoiminnalle jo tänä keväänä. Itävallassa ja Tanskassa aiotaan rajoituksia asteittain purkaa jo pian pääsiäisen jälkeen. Itävallassa tämä tarkoittaa liiketoiminnan sallimista esimerkiksi pienille rautakaupoille, joita ei ole missään vaiheessa suljettukaan Suomessa. Vasta huhtikuun lopulla Wienissä päätetään, voivatko ravintolat ja hotellit alkaa avautua asteittain toukokuun puolivälistä alkaen. Tämä antaa toivoa siitä, että monet palvelualat voivat toipua Euroopassa kesän aikana ja ihmiset pääsevät ehkä kesälomamatkoillekin, vaikka ulkomaanmatkailu pysynee vähäisempänä jonkin aikaa.

Pääsiäinen ei vielä päästä meitä pälkähästä, mutta ehkä se antaa aikaa ajatella muutakin kuin koronaa. Viime aikoina työ ja koti ovat yhdistyneet yhä useamman arjessa. Nyt voisi hetkeksi unohtaa työasiat ja miettiä haluaako mämmiä, pashaa, appelsiinirahkaa vai kenties suklaata. Kotona kannattaa kuitenkin vielä pysyä, jotta epidemia taittuu ja terveydenhuollon kuormitus pysyy kohtuullisena. Pääsiäisen jälkeen voidaan toivottavasti Suomessakin aloittaa exit-suunnitelman laatiminen, eli hallituksen pitäisi vähitellen piirtää tiekartta ulos koronarajoituksista, jotta talous voisi toimia normaalisti. Mikään määrä valtion tukirahaa ei auta, jos työntekijät eivät pääse töihin, yrittäjät yrittämään ja kuluttajat kuluttamaan.

Tulevaisuus on aina epävarma. Taloudessa eletään päivästä ja kvartaalista toiseen. Juuri nyt koronakriisi määrittää tilannekuvan ja lähitulevaisuus näyttää synkältä. Jos historiaa katsotaan vaikkapa vain 50 vuotta taaksepäin, aikaan mahtuu monia sotia Lähi-idästä Vietnamiin, Japanin talouskriisi, AIDS, terrorismia, finanssikriisi, velkakriisi ja öljykriisejä. Mikään näistä ei ole riittänyt pysäyttämään maailmantalouden kasvua kuin tilapäisesti. Koronakriisi iski talouteen rajusti ja lamauttaen yleensä suhdannesitkeän palvelusektorin globaalisti. Historia todistaa, että tästäkin kriisistä silti toivutaan.

Kirjoittaja on Danske Bank Suomen pääekonomisti

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.