Optimisti palveluksessanne
Optimistiennustaja ajattelee, että tauti saadaan pian hallintaan, ja ihmiset ryntäävät toreille pursuten patoutunutta kulutuskysyntää. Palvelualoilla suhdanne on romahtanut ennätyksellisen nopeasti, mutta toipuminenkin voi olla ripeää, kun epidemia hellittää. Hardcore-optimistinkin on silti myönnettävä, että täysin ilman pysyviä vaurioita ja konkursseja ei tulla selviämään. Lisäksi liikkumiseen ja kuluttamiseen liittyviä rajoituksia ja varovaisuutta nähdään jatkossakin, erityisesti riskiryhmien osalta. Kaikki ei siis palaudu ennalleen. Matkustamisen ja massatilaisuuksien, kuten konserttien ja urheilutapahtumien, osalta ehkä koetaan pidempikestoisia poikkeustoimia. Lentomatkustamiseen saattaa jatkossa kuulua turvatarkastusten lisäksi terveystarkastus.
Historialliset kokemukset työttömyyden noususta Suomessa eivät ole erityisen rohkaisevia. Jos työttömyys pääsee paisumaan, on sen aleneminen tuskallisen hidasta. Pidemmät työttömyysjaksot tuhoavat inhimillistä pääomaa ja nakertavat talouden tuotantopotentiaalia. Pahimmillaan ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta lopullisesti. Optimistiennustaja kuitenkin uskoo, että tällä kertaa selvitään suurelta osin lomautuksilla.
Koronakriisi eroaa aiemmista talouskriiseistä siinä, miten sähäkästi siihen on reagoitu sekä keskuspankkien että hallitusten toimesta. Juuri nyt on järkevää elvyttää reippaasti, koska muuten lopputulos on vielä huonompi. Suomessa muistetaan hyvin 1990-luvun alun lama. Silloin korot nousivat pilviin, ja markan heikentyminen kriisiytti ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat, joiden riskejä ei oltu hahmotettu. Seurauksena oli pankkikriisi ja konkurssiaalto. Edes valtio ei saanut rajattomasti rahoitusta, eikä ilmeisesti oikein ymmärrettykään, kuinka tarpeellista olisi ollut tukea yrityksiä ja kotitalouksia. 1990-luvun lamaan liittyi myös pysyviä rakenteellisia muutoksia, kun Neuvostoliittoon kipatuille vientituotteille ei löytynyt kiinnostusta länsimaiden markkinoilta. Monet asiat ovat nyt paremmin.
Pessimistiennustaja murahtelee
Koronakriisi iskee samanaikaisesti sekä kotimarkkinoihin että vientiin. Se ei ole pelkkä palvelualojen taantuma, vaan myös teollisuustoimialat ovat ahdingossa viruksen tartuttua synkronoidusti kaikille talousalueille. Keskeinen ero palvelualoihin on se, että isoilla vientiyrityksillä on enemmän riskipuskureita ja kokemusta suhdannevaihtelusta. Mitenkään varmana ei onnellista loppua silti voi pitää kaikkien yritysten osalta. Eräs potentiaalinen kanava koronakriisin kroonistumiselle muodostuisi vientiyritysten konkurssien kautta.
Pessimistiennustaja pystyy tarvittaessa keksimään muitakin uhkia. Kenties epidemia jatkaa riehumistaan, ja jossain vaiheessa dominot alkavat kaatua. Koronakriisi voisi nousta niin sanotusti nekstille levelille, jos se paisuisi pankkikriisiksi tai valtioiden velkakestävyyteen kohdistuvaksi kriisiksi. Toistaiseksi tällaisesta systeemisestä eskalaatiosta ei kuitenkaan ole merkkejä. Koronakriisissä ei taustalla ole ylikuumentuneeseen markkinaan liittyvän rakenteellisen epätasapainon puhkeaminen, esimerkiksi asuntokupla. Todettakoon sekin, että pankit ovat huomattavasti vakavaraisempia kuin ennen vuonna 2007 alkanutta finanssikriisiä. Käsillä ei siis näyttäisi olevan myöskään sen kriisin toisinto, vaan lähinnä reaalitalouden häiriö.
Baby steps
Juuri nyt suosittu genre ovat julistukset siitä, kuinka likimain kaikki asiat teollisuuden arvoketjuista etätyöhön, globalisaatioon, ruuantuotantoon, demokratiaan ja kuluttajakäyttäytymiseen tulevat muuttumaan koronakriisin seurauksena täydellisesti. Pelkään ja toivon, että vaikutukset jäävät odotuksia vähäisemmiksi.
Muualla Euroopassa aletaan jo enenevässä määrin pohtia sitä, miten liikkumisrajoitukset puretaan ja talouden rattaat saadaan taas pyörimään. Rajoitusten purkaminen ei tule olemaan riskitöntä. Todennäköisesti vain hyvin pienellä osalla väestöstä on toistaiseksi immuniteettia, joten uudet epidemia-aallot ovat ilmeinen vaara. Nykyisillä torjuntatoimilla on silti niin massiivisia haittoja, ettei niitä voi jatkaa loputtomasti. Ilmeisesti viruksesta ei päästä kokonaan eroon ainakaan ennen rokotteen kehittämistä, joten pienin askelin sen kanssa on opittava elämään testaamisen ja rajatumpien suojatoimien avulla. Pelottavaa ja epävarmaa, mutta johonkin ennustajan on pakko uskoa.
Kirjoittaja on Danske Bankin ekonomisti.
