Vielä alkuvuodesta vaikutti siltä, että euroaluetta koetelleen vaisun suhdannejakson pohjakosketus olisi jäänyt taakse. Maailmantaloutta heiluttaneessa kauppasodassa vallitsi välirauha, ja ekonomistien konsensusodotuksena vuodelle 2020 oli hidas mutta vakaa elpyminen. Kotimaassa kasvunäkymät olivat kieltämättä jokseenkin vaisuja, mutta merkkejä suurista ulkoisista tai sisäisistä uhkakuvista ei ollut. Työllisyys oli historiallisen korkealla, ja murheet liittyivät pääosin julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoon.
SARS-CoV-2 muutti tilanteen nopeasti. Suomen näkökulmasta koronakriisi alkoi helmikuussa tarjontasokkina, kun tehtaita suljettiin Kiinassa. Komponenttipula vaikutti globaaleihin tuotantoketjuihin, mutta häiriö oletettiin tilapäiseksi. Arvio tilanteen vakavuudesta muuttui helmikuun lopussa, kun virus levisi laajasti eri maihin ja kehittyi nopeasti pandemiaksi. Samalla siirryttiin kysyntäsokkitilanteeseen, jossa ihmiset ovat karanteenissa, eikä ravintoloissa tai ostokeskuksissa ole asiakkaita. Monessa maassa yrityksiä on tosin myös määrätty suljettavaksi, jolloin sekä kysyntä- että tarjontarajoitukset kietoutuvat käytännössä yhteen.
Taloudellinen mielenrauha –kyselyn tulokset viittaavat siihen, että keskimäärin suomalaiset eivät ennakoi koronakriisin vaikuttavan dramaattisesti heidän omaan talouteensa. Ilmiölle löytyy ainakin kaksi mahdollista selitystä. Ensinnäkin saattaa olla, että suomalaisten enemmistö uskoo edelleen jonkinlaiseen V-käyrään, eli tulkintaan, jossa koronakriisi jää lyhytkestoiseksi ja edessä on myös nopea palautuminen. Toinen selitys liittyy siihen, että vaikka liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset koskettavat kaikkia, ovat ihmiset epidemian taloudellisten vaikutusten osalta silti hyvin epätasaarvoisessa asemassa.
Haavoittuvaisimpia ovat esimerkiksi yrittäjät ja freelancerit, joiden kohdalla tulot ovat pahimmillaan katkenneet äkisti. Toisessa ääripäässä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joiden kuukausittaisiin tuloihin ei epidemialla ole vaikutusta. Ääripäiden väliin asettuu iso joukko palkansaajia, joiden kohdalla ratkaiseva kysymys liittyy yleensä siihen, mikä on työttömyyden riski omalla kohdalla. Tämä riski vaihtelee ratkaisevasti yrityksittäin, toimialoittain ja työnantajasektorin suhteen. Valtaosalla palkansaajista eivät kuukausittaiset tulot ole ainakaan toistaiseksi muuttuneet miksikään. Itse asiassa useimmissa kodeissa koronakriisi johtaa säästämisen kasvuun, kun tulot eivät ole muuttuneet, mutta kulutus on supistunut. Tiedossa silti on, että jos kriisi pitkittyy, saattaa työttömyys- tai lomautusriski realisoitua myös omalla kohdalla.
Koronakriisin erityispiirre on se, että lomautusten kautta työllisyys on heikentynyt ennätyksellisen nopeasti ja kohdistunut erityisesti pienituloisiin palveluammatteihin. Pienituloisissa palkansaajaryhmissä työskentelee paljon ihmisiä, joiden riskipuskurit ovat pienet ja vaikutukset päivittäiseen toimeentuloon nopeita. Toistaiseksi on epäselvää, missä laajuudessa lomautukset ja irtisanomiset laajenevat vientiteollisuuteen. Nämä vaikutukset korostuvat koronakriisin toisessa vaiheessa, jos poikkeustilanne pitkittyy.
Työllisyyden lisäksi korona vaikuttaa kotitalouksien varallisuuden arvoon, mikä synnyttää sekin ymmärrettävästi huolta. Osakekurssit ovat laskeneet, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole nähty varsinaista romahdusta, vaan esimerkiksi Helsingin pörssin osakeindeksi on tällä hetkellä noin 20 prosenttia alempana kuin tammikuun alussa. Tilannetta voi luonnehtia torjuntavoitoksi. Valtaosalla suomalaisista pääosa yksityisestä varallisuudesta koostuu omistusasunnosta, jonka arvo käyttäytyy kriisitilanteissa vakaammin. Pitkittyessään koronakriisi vaikuttaisi kuitenkin kaikkien omaisuusluokkien arvon kehittymiseen.
Jatkoa ajatellen ydinkysymys onkin se, kuinka nopeasti talous palautuu kohti likimain normaalia tilannetta. Ennustaminen on juuri nyt vaikeaa ja epävarmuus suurta. Toisessa ääripäässä on V-käyrä, jossa viruksen aiheuttamaa pudotusta seuraa yhtä nopea palautuminen, kun epidemia laantuu. Toisessa laidassa taas on tilanne, jossa viruksen torjuntaan liittyvien toimien kanssa kamppaillaan vielä vuosia ja edessä on historiallisen syvä lamakausi. Suomalaisten huolestuneisuuden jokseenkin maltilliset muutokset kertovat uskosta pikemminkin ensimmäiseen vaihtoehtoon. Toivottavasti kansa tietää tälläkin kertaa.
Kirjoittaja on Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Taloudellinen mielenrauha 2020
Erityiskatsaus koronan vaikutuksiin
Kysyimme suomalaisilta, millaisena heidän oma taloudellinen tilanteensa ja sen tulevaisuus heille näyttäytyy. Kyselyn tuloksista saa selkeän kuvan siitä, että vaikka koronakriisi on näkynyt suomalaisten arjessa, ajatuksiin omasta taloudesta se ei ole vielä laajemmin vaikuttanut.
