Suomalaiset kohtaavat koronataantuman eriarvoisista lähtökohdista – tarvitaan lisää toimenpiteitä taloudellisen mielenrauhan vahvistamiseksi erityisesti heikoimpien puskureiden varassa oleville

Koronakriisi ei ole muuttanut suomalaisten luottamusta omaan taloustilanteeseensa, mutta epidemian aiheuttaman taantuman suomalaiset kohtaavat varsin erilaisista lähtökohdista, osoittaa Danske Bankin kolmatta kertaa tehty Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus. 

Kaksi kolmasosaa (65 %) suomalaisista kertoo suhtautuvansa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jossain määrin luottavaisesti. Erot eri ryhmien välillä ovat kuitenkin selviä. Heistä, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on vaikuttanut negatiivisesti, vähintään jossain määrin luottavaisia on 59 %, kun taas heillä, joiden työt ovat jatkuneet ennallaan, vastaava luku on 76 %. Suomalaisten suurin taloudellinen huolenaihe on, että varaa odottamattomiin menoihin ei ole. Siitä on huolissaan jopa 40 prosenttia suomalaisista.

- Tutkimuksesta näkyy, että suomalaiset ovat jo ennen koronakriisin kärjistymistä jakautuneet siinä, miten omassa taloudessa on puskureita ja miten yllätyksellisistä tilanteista selviää. Pienituloisimmassa ryhmässä lomautettuja on kaksinkertaisesti korkeampiin tuloluokkiin nähden. Heillä, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on vaikuttanut, huoli esimerkiksi laskujen maksamisesta ajallaan on kaksinkertainen muihin verrattuna. Nyt on tärkeää keskittyä auttamaan niitä, jotka apua tarvitsevat. Pankkien myöntämät kymmenet tuhannet lyhennysvapaat kantavat monia perheitä yli väliaikaisen lomautuksen. Nämä joustot on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti äkillisten, väliaikaisten vaikutusten torjuntaan ja kohdistuvat vain asuntovelallisiin eivätkä siksi yksinään ole riittäviä, toteaa Danske Bankin Vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.

- Jotta suomalaisten vielä syvempi jakautuminen taloudellisen mielenrauhan osalta olisi vältettävissä, tarvitsemme lisää konkreettisia toimia siihen, että suomalaiset kokisivat, että kyllä tästä selvitään ja alkaisivat toimia mahdollisimman pian normaalisti. Olennaista on, että kun kriisistä paluu normaaliin alkaa, perheiden isoja suunnitelmia toteutetaan ja kuluttaminen lähtee käyntiin. Olisi tärkeää miettiä, voidaanko normaaliin palaamista kiihdyttää esimerkiksi verotuksen avulla kuten luopumalla asuntokaupan varainsiirtoverosta, kotitalousvähennystä nostamalla tai palveluiden arvonlisäveroa laskemalla.

Huoli talouden laskusuhdanteesta kasvanut

Vastaajista, jotka olivat palkkatyössä ennen koronakriisin kärjistymistä Suomessa, jopa kolmannes raportoi koronavirusepidemian vaikuttaneen omaan työtilanteeseensa tai työsuhteensa vakauteen lomautuksen, irtisanomisen tai näiden uhan muodossa.

- Epidemian taloudellisten vaikutusten osalta ihmiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Haavoittuvaisimpia ovat esimerkiksi yrittäjät ja freelancerit, joiden kohdalla tulot ovat pahimmillaan katkenneet äkisti. Toisessa ääripäässä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joiden kuukausittaisiin tuloihin ei epidemialla ole vaikutusta. Ääripäiden väliin asettuu iso joukko palkansaajia, joiden kohdalla ratkaiseva kysymys liittyy yleensä siihen, mikä on työttömyyden riski omalla kohdalla, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Koronakriisin erityispiirre on se, että lomautusten kautta työllisyys on heikentynyt ennätyksellisen nopeasti ja kohdistunut erityisesti pienituloisiin palveluammatteihin. Pienituloisissa palkansaajaryhmissä työskentelee paljon ihmisiä, joiden riskipuskurit ovat pienet ja vaikutukset päivittäiseen toimeentuloon nopeita. 

Suomalaisten huoli yleisestä taloustilanteesta kasvanut selvästi koronakriisin myötä. Vielä maaliskuussa suomalaisten huolet taantumasta olivat laskusuunnassa edellisvuoteen verrattuna. Huhtikuussa koronakriisin vaikutus on kuitenkin jo nähtävissä: nyt 65 % suomalaisista on vähintään jossain määrin huolissaan taloudellisesta laskusuhdanteesta kun kuukautta aiemmin vastaava luku oli 53 %. 

Danske Bank on tutkinut suomalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018 lähtien. Kyselyn tiedonkeruu tehtiin tänä vuonna kahdessa osassa, ennen koronavirusepidemian kärjistymistä Suomessa 2.-21.3. (99 % vastauksista kerätty 2.-13.3.) ja sen jälkeen 6.-8.4., jotta voitaisiin nähdä tilanteen muuttumisen vaikutukset. Maaliskuun alussa kyselyyn vastasi yhteensä 3022 ja huhtikuun alussa 1011 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimuksen otokset kerättiin sähköisillä kyselyillä. Tutkimuksen toteutti Danske Bankin toimeksiannosta YouGov.