Maaliskuussa työllisten määrä kääntyi Tilastokeskuksen mukaan odotetusti laskuun ja työttömien määrä nousuun. Työttömänä oli silti vain 6000 henkeä enemmän kuin viime vuonna, mikä ei kerro koronaepidemian torjuntatoimien todellisesta työllisyysvaikutuksesta. Pääsyy vähäiseen työttömyyden nousuun liittyy mittaustapaan, jossa alle kolme kuukautta kestäneet lomautukset luokitellaan joko työvoiman ulkopuolelle tai edelleen työllisiksi. Työllisiä oli maaliskuussa 21 000 vuodentakaista vähemmän. Työllisyyden supistuminen oli pykälää isompaa, mutta sekään ei kerro kriisin mittakaavaa. Erityisesti tavanomaisesti tiukasti kytätyt trendikäyrät ovat juuri nyt jokseenkin hyödyttömiä, koska ne kääntyvät hitaasti. Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa edelleen 6,6 prosenttia. Työllisyysasteen trendi aleni hieman, mutta sekin jatkoi historiallisesti korkeassa 72,9 prosentin lukemassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kuvaavat juuri nyt työllisyystilannetta paremmin kuin Tilastokeskuksen virallinen työttömyyslukema. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 309 100 työtöntä työnhakijaa. Kasvua viime vuodesta oli 71 000 henkeä eli 30 prosenttia. Rajusta noususta huolimatta ei tämäkään luku valitettavasti enää kuvaa vallitsevaa tilannetta, koska hyvin on tiedossa, että suuri piikki lomautuksissa tuli huhtikuun alussa. Ensi kuussa tullaan siis näkemään merkittävästi rumempia tilastoja myös TE-toimistojen osalta. Nykyisen arvion mukaan lomautettuna on noin 160 000 henkeä eli maaliskuun luvut ovat vasta alkusoittoa.
Myös avoimien työpaikkojen määrä supistui maaliskuussa voimakkaasti, kuten sopii olettaa. Työtäkin on silti tarjolla ja historiallisesti ajatellen avoimien työpaikkojen määrää voi edelleen pitää melko korkeana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin maaliskuun aikana 63 500 eli 10 000 vähemmän kuin viime vuonna. Vertailutaso on kuitenkin äärimmäisen korkea, joten mitenkään surkean huonona ei kuluvan vuoden määrää voi pitää. Saattaa toki olla, että maaliskuussa ehdittiin pistää auki jonkin verran sellaisiakin paikkoja, jotka jäävät lopulta täyttämättä. Mutta myös rekrytointeja tehdään vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta.
Ekonomistimme Jukka Appelqvistin mukaan talouden makrolukujen osalta eletään niin poikkeuksellista aikaa, etteivät tavanomaiset tilastot millään pysy perässä. Suomessa itse koronaepidemia on toistaiseksi ollut kansainvälisesti vertaillen melko lievä, mutta siitä ei seuraa, että sen taloudelliset vaikutukset olisivat lieviä. Tähän mennessä konkursseja on silti ollut vähän ja puhutaan pikemminkin lomautustaantumasta. Ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että talouskriisi etenisi tasaista vauhtia. Yritysten kantokyky on rajallinen ja murtumispisteen jälkeen kriisin vaikutukset voivat kiihtyä ja ruokkia itseään. Konkurssiaallon myötä lomautukset muuttuisivat pysyväksi työttömyydeksi. Historialliset kokemukset työttömyyden noususta Suomessa ovat jokseenkin karmaisevia ja työttömyyden aleneminen on kestänyt vuosia.
Suurimmat lomautusvaikutukset on toistaiseksi nähty majoitus- ja ravintola-alalla, myyntitehtävissä ja logistiikassa. Myös teollisuudessa on kuitenkin lomautettu jo tuhansia työntekijöitä ja tilanteen voi ennakoida heikkenevän, jos vientimarkkinoiden kriisi pitkittyy. Kriisin pitkittyessä uhkana on konkurssien syntyminen vientiteollisuuteen, jolloin vaikutuksen Suomen talouden arvonlisän kehitykselle olisivat suuria ja pitkäkestoisia.
Lähteet:
