Tilastokeskuksen kuluttajien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli huhtikuussa -13,9, kun maaliskuun lukema oli -7,1 ja indikaattorin 1995 alkavan historian keskiarvo on -1,7, joten luottamus on roimasti keskimääräistä matalammalla. Luottamusindikaattorin osatekijöistä kaikki osatekijät heikkenivät synkille tasoille. Kestotavaroiden ostoaikeita kuluttajilla oli huhtikuussa vähemmän kuin koskaan aiemmin. Huoli työttömyydestä paisui heikoimpiin lukemiin sitten finanssikriisin. Positiivisena asiana kuluttajat arvioivat oman rahatilanteensa huhtikuussa yhä erinomaiseksi. 

Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannebarometrin mukaan odotukset ovat romahtaneet 1990-luvun alun laman tasolle. Etenkin palvelualojen luottamus romahti päätyen lukemaan -64. Tilanne heikkenee myös teollisuudessa ja rakentamisessa, joka on toistaiseksi pysytellyt melko hyvällä tasolla. Teollisuuden tilauskanta on alle normaalitason ja tuotanto-odotukset jyrkässä laskussa. Kuukausittainen luottamusmittari kertoo samanlaisesta jyrkästä suhdannekuvan heikentymisestä.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei pidä tuloksia yllättävinä, mutta ne kertovat pelottavan nopeasta ja suuresta muutoksesta suhdannenäkymissä. Synkät luottamusmittarit niin kuluttajien kuin yritysten osalta kertovat Suomen talouden pysähtyneen äkisti kuin seinään. Kuluttajat ovat syystä huolissaan, mutta monilla rahaa toisaalta säästyy, kun ei kuluta niin paljon. Tämä lisää puskureita omaan talouteen. Osa yrityksistä – kuten tapahtumajärjestäjät – eivät voi pitkään aikaan toimia normaalisti, ja muissakin yrityksissä nähdään suuria vaikeuksia. Kuluttajat eivät uskalla liikkua palveluiden äärelle, vaikka yritykset olisivat toiminnassa.

Samaan aikaan kansainvälinen kauppa takkuaa. Suomen talous supistuu rajusti juuri tällä hetkellä. Talouden rakenteet pitäisi pelastaa korjaamattomilta vaurioilta. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys tuhoaisivat rakenteita ja rapauttaisivat taitoja. Toistaiseksi rakenteet ovat pääosin säästyneetkin, kiitos EKP:n kevyen rahapolitiikan, hallituksen tukitoimien ja useiden vuokranantajien maksuhelpotusten.

Kuoppamäen mukaan nyt pitäisi löytää tie ulos koronakriisistä, mikä edellyttää enemmän koronan testaamista taudin hillitsemiseksi ja talouden vähittäistä avaamista liiketoiminnalle. Kovin nopea elpyminen ei kuitenkaan näyttäisi olevan edessä, sillä sekä kuluttajien varovaisuus ja että koko maailmaa koetteleva talouskriisi eivät näytä vielä vihreää valoa kysynnän nopealle toipumiselle.

Lähteet

Tilastokeskus

Elinkeinoelämän keskusliitto
Elinkeinoelämän keskusliitto