Jaa

Korona ei ole finanssikriisi

Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti kirjoittaa koronaviruksen vaikutuksista talouteen ja markkinoihin.

Markkinat patologisen pelokkaina. Markkinan koronaoireet tuovat monelle varmasti mieleen vuoden 2008 finanssikriisin. Osakemarkkinat ovat pudonneet lyhyessä ajassa yli 20 prosenttia, mikä on ”karhumarkkinan” määritelmä. Osakekaupankäynti pysäytettiin S&P 500 indeksin pudottua yli 7 prosenttia avauksessa. Yhdysvalloissa koko korkokäyrä valahti alas ja kääntyi, mikä on perinteinen taantumaindikaattori. Öljyn hinta on pudonnut lähelle 30 taalaa per barreli Saudien suututtua, kun Venäjä liukesi jälleen kerran kartellirintamasta.

Aiheuttaako koronavirus samanlaisen sokin taloudelle kuin finanssikriisi?

Ymmärtääkseen vastauksen tähän markkinoita kalvavaan dilemmaan, tulee kerrata sekä finanssikriisin että koronaviruksen taloudelliset vaikutukset. Ihanteellisessa kauniissa maailmassa talous kasvaisi tasaisesti tuottavuus- ja väestönkasvun viitoittamalla tiellä. Talouspolitiikka koskisi lähinnä sitä, millä rakenteellisilla muutoksilla viilaisimme hyvinvointimme tangenttia oikeaan kulmaan.

Todellisessa, rumassa maailmassa, talouden kulmakerroin ei ole suora. Talouden liitoa kuormittavat erinäiset sokit. Kysyntäsokit nimensä mukaisesti vähentävät talouden kysyntää alentamalla kotitalouksien kulutusta. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin aikana Yhdysvaltalaiset kotitaloudet menettivät merkittävän osan vauraudestaan asuntonsa arvon romahdettua. Omaisuuden menetys johti matalampaan kulutukseen. Matalampi kulutus johti talouden kokonaiskysynnän laskuun, minkä johdosta yritykset myivät vähemmän ja siksi irtisanoivat työntekijöitään. Irtisanoutuneet työntekijät leikkasivat tietenkin kulutustaan. Negatiivinen spiraali oli valmis.

Tarjontapuolen sokit ovat harvinaisia

Koronaa edeltävät varteenotettavat esimerkit ovat 1970-luvun öljykriisit. OPEC leikkasi öljyntuotantoa, mikä nosti öljyn hintaa, mikä puolestaan lietsoi inflaatiota ja vaimensi talouskasvua.

Koronakriisi alkoi tarjontasokkina, ja siinä on tähän saakka ollut kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa korona vaikutti ainoastaan Kiinassa, jossa halvaannutti teollisuuden tuotannon helmikuussa. Maailmantalouden kannalta kyseessä oli tarjontasokki, sillä Kiinan seisaus tarkoitti, että globaalien teollisten yritysten arvoketjut yskivät pahasti. Tietenkin maailman toiseksi suurimman talouden sairastuminen vaikutti myös maailmantalouden kokonaiskysyntään, mutta arvoketjujen toiminta oli markkinoiden vinkkelistä keskiössä.

Koronan globalisaatio muunsi koronan myös kysyntäsokiksi. Kulkutaudin tärkeimmät vaikutukset talouteen eivät tule sairastumisten, vaan kauhun kautta. Koronan leviäminen Kiinasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin tarkoittaa, että ostovoimaisin osa maailman väestöstä ei uskalla käydä kaupassa.

Koronan vaikutukset talouteen pitkittyvät

Koronakausi tulee pitkittymään kahdesta syystä. Ensinnäkin korona leviää eri maissa eri tahdilla. Toiseksi länsimaat eivät ole valmiita yhtä drakonisiin toimiin kuin Kiina. On myös pelko siitä, että korona esiintyy uudelleen maissa, joista se on aikaisemmin kitketty. Esimerkiksi Kiinassa lähes kaikki uudet tartunnat ovat tulleet maan ulkopuolelta.

Yhdysvaltojen korkomarkkina hinnoittelee taantumaa. Euroopassa voimme hyvinkin nähdä teknisen taantuman, jossa talous laskee kaksi peräkkäistä vuosineljännestä. Koronanvastaiset toimenpiteet vaikuttavat merkittävissä määrin taudin kestoon ja leviämislaajuuteen. Mikäli koronan patoamistoimenpiteet eivät pure, siirtyvät länsimaat vaiheeseen, jossa tautia ei enää padota, vaan sen kustannuksia minimoidaan. Korona hyväksytään ja sairastetaan. Lopulta kausirokotusohjelma sisältää koronasuojan. Emme kuitenkaan ole siinä vaiheessa.

Koronasokit eivät ole yhtä tuhoisia kuin finanssikriisi

Koronakriisin johdosta tehtaat seisovat ja ihmiset ovat menemättä kauppoihin kuukauden tai kaksi. Taudin hälvetessä tehtaat käynnistyvät uudelleen ja ihmiset palaavat ostoskeskuksiin. Hallit ja komerot täyttyvät jälleen tavaroilla. Kaikkia tuotteita ei ehkä ikinä tuoteta tai haaveita hamstrata, mutta menetyksen määrä ei ole yhtä suuri kuin finanssikriisin yhteydessä. Korona ei nimittäin puolita kenenkään kodin arvoa, eikä kaksinkertaista minkään maan työttömyysastetta. Mahdollisesta taantumasta tulee todennäköisesti lyhyt ja siten pelko finanssikriisin aiheuttamasta tuhosta on ylimitoitettu.

Sofian valinta

Keskuspankit elvyttävät vauhdilla. Rahapolitiikka ei tietenkään ole ihanteellinen lääke koronaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se tukee kulutusta lieventämällä kuluttajien ja yritysten velanhoitokustannuksia. Euroopan rahapolitiikan vaikuttavuus on negatiivisten korkojen johdosta tietenkin heikompi. Euroopassa tulisikin käyttää aivan muita keinoja, kuten sääntelyn helpotusta ja finanssipolitiikkaa. Ylipäätänsä vaara on se, että koronapelon hälvennettyä huomaamme keskuspankkien käyttäneen rahapolitiikkaa tilanteessa, jossa siitä ei juuri ollut hyötyä. Tulevaisuudessa riittää kuitenkin sokkeja, joihin rahapolitiikka puree paremmin. Se on varma asia.

Kirjoittaja on Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.