Jaa

Tärkeää tietoa koronaviruskriisistä ja osakekurssien laskusta

Muutamat koronaviruskriisiä ja sijoituksia koskevat kysymykset toistuvat yhä uudestaan asiakkaidemme yhteydenotoissa näinä päivinä. Danske Bankin senioristrategit Kaisa Kivipelto ja Tuukka Kemppainen vastaavat yleisimpiin kysymyksiin.

Viime päivinä yhä useammat maat ympäri maailmaa ovat sulkeneet yhteiskuntiaan ja rajojaan, ja suuret kurssilaskut ovat jatkuneet osakemarkkinoilla. Rahoitusmarkkinoilla vallitsee erittäin suuri epävarmuus. Muutamat kysymykset toistuvat yhä uudestaan asiakkaidemme ottaessa näinä päivinä yhteyttä Danske Bankin neuvojiin. Tässä senioristrategit Kaisa Kivipelto ja Tuukka Kemppainen vastaavat niistä yleisimpiin.

Miten suosittelette sijoittajien suhtautuvan tämänhetkiseen tilanteeseen?

Suuresta epävarmuudesta huolimatta suosittelemme sijoittajia yleensä pitämään kiinni sijoituksistaan, jos ne sopivat heidän sijoitusprofiiliinsa. Yhteistä kaikille aiemmille kriiseille on ollut se, että jossakin vaiheessa osakemarkkinat ovat aina alkaneet jälleen nousta voimakkaasti, ja näin odotamme tapahtuvan myös tällä kertaa. Pitkäaikaisilla sijoittajilla parhaita suojia tappioita vastaan ovat aina olleet aika ja kärsivällisyys.

Milloin arvioitte osakemarkkinoiden saavuttavan pohjan – ja mitä merkkejä pidätte silmällä ennustaessanne pohjan lähestymistä?

On mahdotonta sanoa, saavuttavatko osakekurssit pohjan huomenna, viikon päästä vai kuukauden kuluttua. Itse asiassa pohja tiedetään vasta muutama viikko sen saavuttamisen jälkeen. Vaikka maailmantaloudessa ja rahoitusmarkkinoilla on edessä pitkä ja kuoppainen tie, uskomme osakemarkkinoiden pahimpien laskujen olevan nyt takana.

Pidämme silmällä useita eri indikaattoreita:

• VIRUSEPIDEMIAN KEHITYS: Seuraamme tiiviisti koronaviruksen leviämistä, ja toivomme, että kattavat toimet leviämisen hidastamiseksi alkavat tuottaa tulosta lähiviikkojen aikana. Kiinassa virus näyttäisi onneksi yhä olevan hallinnassa.

• HALLITUKSET JA KESKUSPANKIT: Pidämme silmällä myös hallitusten ja keskuspankkien taloudellisia elvytystoimia ympäri maailmaa. Niillä on ratkaiseva rooli pitkäkestoisen talouskriisin ehkäisyssä, ja arviomme mukaan ne tekevät tällä hetkellä oikeita ja tarpeen mukaisia toimia talouden tukemiseksi. Euroopan keskuspankki on juuri ilmoittanut massiivisesta joukkolainojen osto-ohjelmasta, jossa niitä hankitaan jopa 110 miljardilla eurolla kuukaudessa valtionobligaatioiden sekä yrityslainojen tukemiseksi. Näin pyritään estämään korkojen halllitsematon nousu esimerkiksi Italiassa. Summa on järjettömän suuri, mutta se voi osoittautua ratkaisevaksi tekijäksi, jonka ansiosta kehitys voidaan kääntää ja välttää laajempi taloudellinen katastrofi Euroopassa.

• PSYKOLOGIA: Myös markkinapsykologialla on suuri merkitys, sillä erittäin negatiivinen tunnelma kääntyy jossakin vaiheessa parempaan päin. Viime viikon loppuun mennessä globaalit osakkeet ovat laskeneet hieman yli 30 prosenttia huippulukemistaan. Jossakin vaiheessa osakekursseihin on leivottu sisään niin paljon negatiivisia odotuksia, että positiiviset yllätykset alkavat olla huomattavan todennäköisiä.

Kokemus on osoittanut, että osakemarkkinoilla käänne tapahtuu paljon ennen muuta taloutta, kun sijoittajat alkavat nähdä ensimmäisiä merkkejä positiivisesta kehityksestä.

Onko talous nyt taantumassa – ja jos on, kuinka kauan se kestää?

Kyllä, olemme nyt taantumassa talouden supistuttua viime viikkoina rajusti suuressa osassa maailmaa, ja tilanne jatkuu epäilemättä vielä useita kuukausia. Danske Bank pitää yhä todennäköisimpänä, että taantumasta ei tule pitkäkestoista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että valtiot ja keskuspankit ovat ilmoittaneet hyvin kattavista talouden tukipaketeista, joiden tarkoituksena on pelastaa yrityksiä ja työpaikkoja. Sen vuoksi ennustamme, että koronaviruksen negatiiviset talousvaikutukset jäävät tilapäisiksi ja että tämän vuoden jälkipuoliskolla talouskasvu alkaa jälleen kiihtyä.

Lisäksi odotamme, että kyseessä on enemmänkin tekninen taantuma, mikä tarkoittaisi pari vuosineljännestä kestävää negatiivista talouskasvua, kuin perinteinen taantuma, jossa matalasuhdanne kestää pidempään.

Kuinka pitkän ajan kuluttua osakekurssit saavuttavat jälleen koronaviruskriisiä edeltävän tasonsa?

Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa selkeää vastausta, sillä se riippuu muun muassa koronaviruskriisin kehityksestä lähiviikkoina ja -kuukausina sekä siitä, kuinka nopeasti ja voimakkaasti talous alkaa kriisin jälkeen nousta.

Elämme nyt karhumarkkinan aikaa, mikä tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin kurssit laskevat vähintään 20 prosenttia. Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, S&P 500 -indeksissä, on koettu karhumarkkinat 13 kertaa vuoden 1928 jälkeen. Niiden aikana keskimääräinen kurssilasku on ollut 39 prosenttia. Karhumarkkinoiden jälkeen osakkeet ovat saavuttaneet pudotusta edeltävä tasonsa keskimäärin noin neljän vuoden ja neljän kuukauden jälkeen. Historiallinen kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Kaikilla kriiseillä on omat erityispiirteensä ja oma kehityskulkunsa.

Jotkin aiemmista karhumarkkinoista ovat aiheuttaneet pitkäkestoisia taantumia, mutta odotamme talouskasvun kiihtyvän nopeasti koronaviruskriisin jälkeen. Se olisi tietysti hyvä uutinen – myös sijoittajien näkökulmasta.

Kannattaako suuret kurssilaskut hyödyntää ostamalla osakkeita?

Tällä hetkellä epävarmuus on yhä liian suurta, jotta Danske Bank voisi lisätä osakkeiden osuutta salkuissaan. Jos haluaa hyödyntää kurssilaskuja osakkeita ostamalla, suosittelemme yleensä hajauttamaan ostot laajasti osakemarkkinoille yksittäisiin osakkeisiin keskittymisen sijaan. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi indeksirahastojen kautta, sillä ne sijoittavat hyvin laajasti erilaisiin osakkeisiin. Näin voi vähentää riskiä siitä, että on sijoittanut liikaa yrityksiin, jotka kärsivät epätavallisen paljon koronaviruskriisistä ja talouskasvun heikentymisestä.

Jos haluaa sijoittaa yksittäisiin osakkeisiin, suosittelemme keskittymään laatuosakkeisiin, eli yrityksiin, joiden ominaispiirteitä ovat muun muassa matala velkaantumisaste ja tuoton vakaa kasvu. Ne pystyvät yleensä selviämään paremmin vaikeista ajoista. Kiinnostavia laatuosakkeita on kaikilla toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla, mutta etenkin IT-alalla.

Olisiko sijoittajien pitänyt kyetä ennustamaan koronaviruskriisi?

Me Danske Bankissa emme vielä kuukausi sitten olisi pystyneet kuvittelemaankaan, että tilanne voisi kehittyä niin vakavaksi yhteiskunnassa ja rahoitusmarkkinoilla. Juuri kukaan ei odottanut tällaista kehitystä, eivät edes Suomen viranomaiset tai terveydenhuoltojärjestelmä, ja sama koskee tietysti koko Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Yleinen olettamus oli, että meillä pystyttäisiin estämään epidemian laajeneminen. Itse asiassa globaaleilla osakemarkkinoilla saavutettiin kaikkien aikojen huippulukemat tämän vuoden helmikuun 19. päivänä, vain muutamia päiviä ennen rajujen kurssilaskujen alkamista. Siinä vaiheessa Kiinasta saadut tiedot osoittivat, että uusien tautitapausten määrä oli pystytty kääntämään laskuun, minkä lisäksi lukuisat muutkin tekijät antoivat aihetta suhtautua optimistisesti maailmantalouteen.

Rahoitusmarkkinat eivät myöskään ole kärsineet pelkästään koronaviruksesta. Juuri ennen koronaviruskriisiä Venäjä ja Saudi-Arabia aloittivat öljyn hintasodan, joka aiheutti historiallisen suuren öljyn hinnan laskun ja tönäisi kuilun partaalla keikkuneet osakemarkkinat vapaaseen pudotukseen. Öljyn hinnan laskusta kärsivät muun muassa energiayhtiöt ja niiden liikkeeseenlaskemat yrityslainat, mikä on lisännyt rahoitusmarkkinoihin kohdistuvaa painetta ja vaikuttanut negatiivisesti osakemarkkinoihin.

Paljon puhutaan siitä, että velkakirjamarkkinoihin eli yrityslainoihin ja kehittyvien markkinoiden joukkolainoihin kohdistuu nyt painetta. Mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on merkitystä?

Koronaviruskriisi ja öljyn hintasota ovat vaikuttaneet osakemarkkinoiden lisäksi myös joukkolainamarkkinoihin, joilla on nähty muun muassa yrityslainojen suuria kurssilaskuja, mikä on entisestään jyrkentänyt osakemarkkinoiden kurssilaskuja. Se johtuu muun muassa siitä, että yrityslainat ovat tavallisesti epälikvidejä, eli niitä voi olla vaikea myydä nopeasti pois. Sama koskee kehittyvien markkinoiden joukkolainoja. Osakkeet ovat sen sijaan likvidejä, joten kun sijoittajat kärsivät suuria tappioita ja haluavat vähentää salkkunsa riskiä, on paljon helpompi myydä pois osakkeita kuin velkakirjasijoituksia. Sen vuoksi velkakirjasijoitusten kriisi on kiihdyttänyt osakekurssien laskua.

Odotamme kuitenkin, että Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien suuret, muun muassa yrityslainoihin keskittyvät osto-ohjelmat voivat vähentää velkakirjamarkkinoiden painetta, mikä vaikuttaisi positiivisesti myös osakemarkkinoihin.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.