Danske Bank laskee Suomen talousennustetta tälle vuodelle. Ennusteemme mukaan bruttokansantuote supistuu 4 prosenttia, joka on heikoin ennuste Pohjoismaille. Ruotsissa talouden ennustetaan supistuvan 2,8, Tanskassa 2,5 ja Norjassa 2 prosenttia. Ennusteisiin liittyy valtava epävarmuus. Tätä kuvaa se, että ennustimme Suomen talouden kasvavan 0,7 prosenttia 10. maaliskuuta ilmestyneessä ennusteessa.
– Suomen talous on perinteisesti ollut syklisempi, eli suhdannevaihtelut ovat olleet voimakkaampia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa suhdanne oli viilentymään päin jo ennen koronavirusta. Nyt taloutta heikentävät koronavirus ja etenkin keinot, joilla viruksen leviämistä pyritään estämään, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Koronavirus iskee talouteen kaikilla rintamilla. Vienti, investoinnit ja yksityinen kulutus supistuvat tänä vuonna. Ensi vuodelle Danske Bankin ekonomistit ennustavat kuitenkin jo kasvua, sillä talouden ennustetaan kääntyvän kahden prosentin nousuun.
– Ennusteemme perustuu siihen, että kriisi pysyy melko lyhyenä ja voimakkaat toimenpiteet estävät taudin leviämistä. Tässä kriisissä palvelualojen kokema shokki on poikkeuksellinen ja raju, mikä aiheuttaa massalomautuksia ja myös konkursseja. Palveluita ei voi toisaalta ostaa varastoon. Vaikka monien palvelualojen liiketoiminta nyt romahtaa, niin toipuminenkin voi olla reipasta, kunhan liikkumisrajoituksia puretaan ja kuluttajat lähtevät liikkeelle. Talouskriisin kesto riippuu siis lähinnä epidemian kulusta ja liikkumisrajoitusten pituudesta, Kuoppamäki sanoo.
Työmarkkinoilla suuri lomautusaalto
Suomen työmarkkinat ovat kehittyneet viime vuodet suotuisasti, kun työllisyysaste on noussut ja paikoin on esiintynyt jopa työvoimapulaa. Koronakriisi muuttaa työmarkkinoiden tilannetta ainakin väliaikaisesti. Ennustamme lomautettujen suomalaisten määrän nousevan jopa 300 000 työntekijään.
– Lomautukset nousevat rajusti, mutta työttömyys nousee melko maltillisesti, koska yritykset pitävät osaavasta työvoimasta kiinni.
Elpymisen kannalta on erittäin tärkeää estää yritysten konkurssiaalto. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksiä on pystyttävä myös tukemaan. Mittavat ja välttämättömät tukitoimet sekä talouden supistuminen aiheuttavat sen, että Suomen julkinen talous velkaantuu rajusti.
– Julkinen velka paisuu kuin pullataikina, ja sitä on tulevina vuosina yritettävä pitää kattilassa. Ennustamme, että myös vuonna 2021 julkisen talouden alijäämä tulee olemaan suuri, vaikka toipuminen käynnistyisi reippaasti.
Koronaviruksen vaikutus asuntomarkkinoihin tulee olemaan ennusteemme mukaan rajallinen.
– Suomen asuntomarkkinat ovat vakaat, vaikka alueellisia eroja on. Asuntomarkkinat kestävät koronakriisin, ellei se jatku vielä vuonna 2021. Hinnat voivat pudota hiukan, mutta suurin korjausliike tulee todennäköisesti pienempien kauppamäärien kautta. Korot tulevat pysymään matalina, Kuoppamäki sanoo.
