Epävarmuus markkinoilla mietityttää monia. Avasimme chatin, jonka kautta oli mahdollisuus lähettää anonyymisti sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin senioristrategi Kaisa Kivipelto, sijoituspäällikkö Timo Turtiainen sekä sijoituspäällikkö Jari Maijanen vastasivat. Poimimme tähän artikkeliin näistä kysymyksistä ja vastauksista muutamia.

Rahastosijoituksestani on hävinnyt kuukaudessa lähes puolen vuoden sijoitusta vastaava summa. Kannattaako sijoittamista jatkaa?

Sijoittamista kannattaa jatkaa, ja kannattaa pysyä myös omassa sijoitussuunnitelmassaan, etenkin jos omassa elämäntilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia ja sijoitusvaroille ei ole tullut käyttötarpeita. Sijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja hyviä hermojakin markkinoiden heiluessa. Markkinoiden arvonlasku nyt kuvaa tilannetta, että markkinat hinnoittelevat jo merkittävää heikkoutta talousrintamalle. Jokainen kriisi kuitenkin päättyy aina jossain vaiheessa, mutta kukaan ei tiedä tarkalleen milloin, ja käänne voi tapahtua nopeastikin. Yhtä lailla on riski olla olematta mukana markkinoilla, kun tämä käänne tapahtuu. Aina kannattaa kuitenkin huolehtia, että perustalous on turvattu, sijoittaa itselleen sopivalla riskitasolla, huolehtia riittävästä hajautuksesta ja sijoittaa ajallisesti hajauttaen esimerkiksi kuukausittaisella säästämisellä.

Jos haluat varmistaa, että sijoitussuunnitelmasi on edelleen ajan tasalla, niin kannattaa varata asiantuntijan kanssa tapaaminen.

Viime viikon lopun jälkeen jotkin osakkeet ovat kuitenkin nousseet. Onko odotettavissa uusi lasku vielä?

Uskomme, että epävarmuus koronaviruksen vaikutuksista talouteen on vielä korkealla, ja siksi myös osakemarkkinoilla heilunta tulee todennäköisesti jatkumaan jonkin aikaa. Vaikka osakkeet ovat jo laskeneet voimakkaasti, on mahdollista, että ne laskevat vielä. Markkina voi myös joinakin päivinä nousta voimakkaasti esimerkiksi valtioiden tai keskuspankkien tukitoimien vuoksi. Yksittäisten osakkeiden liikkeisiin voivat vaikuttaa myös yhtiö- tai toimialakohtaiset tekijät ja uutiset, ja näidenkin ennustaminen tämän kaltaisessa täysin uudessa tilanteessa on erittäin hankalaa. Koska markkinan ajoittaminen, eli markkinan pohjan tunnistaminen on hyvin hankalaa, siksi suosittelemme nytkin ajallista hajautusta kaikessa sijoittamisessa. Sen lisäksi, koska yksittäisten osakkeiden liikkeet on myös vaikeasti ennakoitavissa, korostuu myös riittävän hajautuksen merkitys osakeomistuksissa. Toivotaan, että tilanne sekä koronaviruksen, että markkinan heilunnan osalta helpottaa pian!

Markkinoita puhuttaa yritysten suuri velkaantumisaste alhaisen korkotason seurauksena. Kuinka suuri tulee näkemyksenne mukaan konkurssiaalto olemaan Euroopassa? Onko lähtökohtaisesti non investment grade -yritysten joukkovelkakirjat muuttuneet historiallisen riskisiksi?

Hei, Odotuksissamme on syvä mutta nopea tekninen taantuma, josta lähdetään elpymään jo loppuvuodesta. Keskuspankkien ja valtioiden mittavien elvytystoimien tarkoitus on pitkälti se, että laajat konkurssiaallot voidaan estää. Lopputulema riippuu paljon siitä, miten nopeasti viruksen leviäminen saadaan pysäytettyä, jotta talouden aktiviteettitasot saadaan nousuun ja elvytystoimetkin pääsevät puremaan talouteen. Minkään arvioiden antaminen konkurssien määrästä tässä vaiheessa on todella vaikeaa. On totta, että yrityslainojen korkolisät kautta linjat olivat supistuneet ennätyksellisen alhaisiksi ennen koronaviruksen aiheuttamaan talouden seisahtumista. Tämä johtui markkinoilla olleesta korkeasta likviditeetistä ja sen aiheuttamasta tuotonetsinnästä ja eli sijoitustuotteiden kovasta kysynnästä.

High yield -yrityslainojen korkolisät olivat erittäin pienet eli voidaan sanoa, että niiden riskitaso ei ollut ”oikein” hinnoiteltu, ja ne ovat olleet meidänkin sijoitusnäkemyksessä alipainossa riskiensä vuoksi. On kuitenkin nyt jo myös selvää, että keskuspankit tunnistavat tämän ongelman, ja esimerkiksi viimeisin uutinen Yhdysvalloista keskuspankin rajattoman osto-ohjelman muodossa tähtää myös yrityslainamarkkinan pelastamiseen. Etenkin Yhdysvalloissa yksi ongelmasektori high yield-markkinalla on paikallinen öljyntuotanto, joka kärsii koronaviruksen vaikutuksen lisäksi alhaisesta öljyn hinnasta. On vielä aikaista sanoa miten lopulta käy yrityslainasektorilla, mutta sen voi jo sanoa, että elvytystoimet ovat aiempaan verrattuna poikkeuksellisen suuret, ja se toivottavasti riittää.

Mitä tapahtuu öljyn hinnalle?

Öljyn hinnan, kuten minkä tahansa hyödykkeen hinnan kehityksen ennustaminen lyhyellä aikavälillä, on hyvin hankalaa. Öljyn hintaa määrittelevät kysyntä ja tarjonta ja sen lisäksi hinnanmuodostuksen osalta rooli on spekuloinnilla. Nyt öljyn hinta on laskenut voimakkaasti, kun Venäjä ei suostunut tuotannonleikkauksiin ja öljynhintasota käynnistyi, Saudi-Arabian ja Venäjän lisätessä tuotantoa merkittävästi. Venäjä ja Saudi-Arabia vakuuttelevat, että pystyvät pitämään valtionbudjetin kunnossa näinkin alhaisilla 20 - 30 dollarin tynnyrihinnoilla. Koronaviruksen aiheuttama kysynnän lasku näkyy myös näissä alhaisissa hinnoissa. Öljynhinnan kehitykseen lähiaikoina tuleva siis etenkin vaikuttamaan se kuinka kauan öljynhintasota ja sen vuoksi tehdyt tuotannonlisäykset jatkuvat ja kuinka pian taloudet nousevat jaloilleen koronaviruksen aiheuttaman shokin jälkeen. Kehityksen arvioiminen näin poikkeuksellisessa tilanteessa on kuitenkin lähes mahdotonta.

Kuinka tuleva 4 %:n taantuma vaikuttaa sijoituksiin? Kompassit, Opportunity 80, Progressive 50 jne... Tarkoittaako tuo prosenttiluku vähintään saman verran miinusta?

Sijoitusmarkkinoiden omaisuusluokkien tuotot määräytyvät rahoitusmarkkinoilla. Jos bruttokansantuote laskee voimakkaasti, eli useita prosentteja kuten nyt odotetaan, tarkoittaa se esimerkiksi sitä, että yritysten tulokset laskevat ja osingonmaksukyky heikentyy, ja myös esimerkiksi sitä, että yritykset voivat joutua maksuvaikeuksiin. Nämä talouden muutokset heijastuvat siis yrityksiin, ja yritysten huonommat näkymät heijastuvat muun muassa osakkeiden ja yritysvelkakirjojen hintoihin. Osakemarkkina yleensä reagoi voimakkaimmin muutoksiin, puhutaan useista kymmenistä prosenteista vuodessa ylös tai alas. Korkosijoituksissa tuotot ovat tyypillisesti pienempiä, joitakin prosentteja ylös tai alas, tilanteesta riippuen, harvinaisia ovat usean kymmenen prosentin muutokset. Se miten sijoitukset kehittyvät loppuvuoden aikana, on kiinni siitä kuinka nopeasti koronaviruksen leviäminen saadaan rajoitettua ja kuinka tehokkaita valtioiden ja keskuspankkien mittavat elvytystoimet ovat.