Suhdanne-ennusteet vanhenevat nyt nopeasti, ja Danske Bankin viikon vanha ennuste on jo vanhentunut. Danske Bank arvioi edellisessä ennusteessaan, että talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Nyt on selvää, että tänä vuonna talous supistuu, mutta ensi vuonna talous voi edelleen elpyä. Arvioimme viikko sitten viennin ja investointien supistuvan, mutta yksityisen kulutuksen pitävän taloutta pinnalla. Nyt on ilmeistä, että koronaviruksella on suuri vaikutus myös kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen.

Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäen mukaan kotivaran kasvattaminen voi hetkellisesti nostaa vähittäiskaupan lukuja, mutta monien palveluiden kulutus romahtaa ja lähiaikojen näkymä myös kaupan alalla on vaisu. Samaan aikaan koko kansainvälinen talous kärsii suuren vaurion, joten myös viennin näkymät ovat entistä huonommat ja investointihalukkuus vaatimaton.

Julkisen vallan reaktio on niin maailmalla kuin Suomessa ollut varsin mittava. Toistaiseksi taloustoimet ovat keskittyneet siihen, että terveydenhuollon resurssit turvataan ja yritykset selviävät akuutin kriisin yli ilman massiivista konkurssiaaltoa. Keskuspankit laskevat korkoja ja lisäävät likviditeettiä. Hallitukset antavat edullisia pikalainoja, myöntävät yritystukea ja lykkäävät verojen keräystä. Pankitkin tulevat vastaan, jotta asiakkaat selviytyvät pahimman yli. Monien toimeentulo kuitenkin kärsii ja työttömyys nousee, joten seuraavassa vaiheessa kaivataan kokonaiskysynnän elvyttämistä esimerkiksi lisäämällä julkisia menoja infrastruktuurin rakentamiseen. Automaattiset vakauttajat, lähinnä työttömyysturva, auttavat kotitalouksia selviytymään. Monien palvelualojen tilanne pysyy kuitenkin haastavana kuluttajien välttäessä ihmiskontaktia ja liikkumista, joten talouden kokonaisvaltainen elpyminen voi tapahtua vasta, kun koronavirus on suurelta osin selätetty. Kiinassa nähty talouden aktiviteetin piristyminen on rohkaiseva merkki siitä, että normaaliutta kohti voidaan päästä jo tänä vuonna. Epävarmuus on silti monin tavoin suurta. Kun kriisi on lopulta ohi, julkinen sektori on nykyistä selvästi velkaisempi ja talouspolitiikan liikkumavaraa joudutaan arvioimaan uudelleen monissa maissa, myös Suomessa.

Tällä hetkellä on vaikea arvioida, paljonko bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna. Suomi on poikkeustilassa. Finanssikriisissä Suomen BKT laski yli 8 prosenttia vuonna 2009 ja nousi yli 3 prosenttia seuraavana vuonna. Emme odota aivan näin suuria liikkeitä tällä kertaa, mutta talousliikkeiden mittakaava riippuu todella paljon epidemian kestosta ja poikkeustoimien jatkumisesta. Odotamme edelleen talouden palaavan kasvuun vuonna 2021. Danske Bank seuraa tilannetta ja tekee uuden päivitetyn suhdanne-ennusteen ennen maaliskuun loppua.