Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi laski 6,5 prosenttiin helmikuussa 2019, eli 1,5 prosenttiyksikköä alemmas kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli helmikuussa 200 000, mikä oli noin 14 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Lukemaa himmentää lähinnä se, että tammikuun vahvojen lukujen jälkeen työttömyysasteen trendi liikahti ylöspäin. Tammikuun aiempi 6,4 prosentin työttömyysasteen trendilukema nousi uudelleenlaskennassa 6,6 prosenttiin. Työllisiä oli helmikuussa 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lisäys on tullut pääasiassa yksityiselle sektorille.

Kokoaikatyöllisten määrä supistui hieman yllättäen, ja osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuus on noussut vuoden aikana. Havaintoihin liittyy kuitenkin satunnaisvaihtelua. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 72,5 prosenttia, eli sama kuin tammikuussa. Työllisten määrä on noussut vuodessa 1,4 prosenttia, mutta työvoiman tarjonta nousi vain 0,1 prosenttia.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan vuosi on alkanut vahvoilla työllisyysluvuilla, ja työmarkkinoilla on edelleen tavanomaista parempi tilanne. Suurin osa työllisyyden noususta on kokoaikaista työtä, eikä aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa olevien (TEM) määrä ole muuttunut merkittävästi.

Helmikuussa työllisyys nousi alueellisesti kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Suomessa. Suurin nousu nähtiin Itä-Suomessa. Avoimia työpaikkoja on edelleen runsaasti, työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin helmikuussa 78 000 uutta avointa työpaikkaa eli 9 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Talouskasvu on kuitenkin hieman hidastumassa, ja avoimiin työpaikkoihin alkaa olla vaikeampi löytää osaavaa työvoimaa, joten työmarkkinoiden tunnusluvut eivät jatkossa kohennu enää aivan yhä vilkkaasti. Suomen työttömyysaste lähestyy jo Ruotsin lukemia ja on historiallisesti melko alhainen. Nyt saavutettua 6,5 prosentin työttömyysastetta on vaikea enää merkittävästi madaltaa ilman selvästi vahvempaa vetoapua ulkomailta tai uusia työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia.

Kuoppamäen mukaan hyvä työmarkkinatilanne nostaa kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ylläpitää kuluttajien luottamusta ja ruokkii yksityisen kulutuksen kasvua. Kotitaloudet ovat tosin hieman aiempaa varovaisempia ja laittavat aiempaa isomman osan tulovirrasta säästöön. Kuoppamäen mukaan työvoiman määrän polkeminen paikoillaan muistuttaa siitä, että Suomen talouden kasvu tarvitsee jatkossa sekä työllisyysasteen että erityisesti tuottavuuden nostamista.

Eduskuntavaaleihin osallistuvat puolueet pitävät työllisyysasteen nostamista yhtenä tärkeimmistä tavoitteista seuraavalla vaalikaudella. Keinot tämän tavoitteen saavuttamiseen eroavat kuitenkin merkittävästi. Melko selvältä näyttää, että ainakin työvoiman osaamisen vahvistamiseen satsataan enemmän, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia, ja perhevapaauudistuksella pyritään vapauttamaan resursseja työmarkkinoille. Kuoppamäen mukaan hallitusneuvotteluihin päätyvien puolueiden kannattaisi suhtautua avoimin mielin työmarkkinoiden muutokseen, kuten alustatalouden nousuun ja epätyypillisten työsuhteiden tyypillistymiseen.