Tullin tänään julkistamien ulkomaankaupan ennakkotietojen mukaan tavaraa vietiin Suomesta tammikuussa noin 5,8 miljardin euron arvosta. Viime vuoden tammikuuhun verrattuna vienti nousi 10 prosenttia. Viennin arvon kasvua selittävät Saksaan toimitettu 544 miljoonan euron arvoinen alus (Mein Schiff 2) ja Japaniin viety 116 miljoonan euron arvoinen lentokone. Ilman näitä eriä viennin arvo pieneni noin 2 prosenttia. Laivan ansiosta vienti Saksaan kasvoi jyrkästi tammikuussa. Myös vienti Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin nousi, mutta vienti Alankomaihin, Isoon-Britanniaan, Kiinaan ja Venäjälle laski. Tuonnin arvo laski tammikuussa 3 prosenttia noin 5,3 miljardiin euroon.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan ulkomaankaupan kehitys on tänä vuonna todennäköisesti melko vaatimatonta. Vientimarkkinoiden kasvu on hidastumassa ja kauppasodan uhka sekä Brexit lisäävät uhkia kansainvälisen kaupan tulevaan kehitykseen. Maltillinen viennin kasvu näyttää edelleen mahdolliselta; kilpailukyvyn pitäisi riittää uusien tilauksien voittamiseen ja euron kurssi on kohtuullisella tasolla. Tammikuussa nähdyn laivatoimituksen lisäksi syksyllä valmistuva Costa Smeralda nostaa Suomen vientilukuja. Laivatoimitukset myös luultavasti purkavat hieman kansantalouden tilinpidossa 2018 kasvaneita varastoja, vaikkakin samaan aikaan rakennetaan uusia aluksia, joiden tilauskanta on hyvä useaksi vuodeksi.
Suomen talous on päässyt taantumasta jaloilleen vuosina 2016-2018, mutta viennin volyymi alittaa edelleen edellisen suhdannehuipun, eikä julkiseen talouteen ole vielä ehditty rakentaa puskureita seuraavan taantuman varalta. Viennin kasvu oli voimakkaimmillaan jo 2017. Viime vuonna nousu hidastui ja joulukuun kasvulukema oli melko vaisu. Viennin täysi seisahtuminen iskisi kipeästi Suomen talouteen. Kuoppamäen mukaan kotimaisen kulutuskysynnän nousun odotetaan tosin pitävän talous loivassa nousussa ainakin 2019. Rakentamisen ja yritysten investointien hyytyminen yleisen talousluottamuksen heikentyessä kuitenkin voisi tyrehdyttää talouskasvun jo lähitulevaisuudessa. Pidemmän tähtäimen vaaran paikat liittyvät talouden kykyyn uusiutua ja parantaa kilpailukykyä sekä poliitikkojen kykyyn uudistaa rakenteita. Rakenneuudistuksia tarvitaan julkisen sektorin rahoituskestävyyden lisäksi ylläpitämään luottamusta, jotta yritykset uskaltavat investoida ja panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Brexit-äänestykset Ison-Britannian alahuoneessa antavat tällä viikolla suuntaa Suomen yhden tärkeän vientimarkkinan (noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä) tilanteesta. Kuoppamäki odottaa pääministeri Mayn suunnitelman tulevan hylätyksi tälläkin kertaa ja Ison-Britannian hakevan loppuviikosta EU:lta jatkoaikaa neuvotteluille.
Lähde: Suomen tulli
