Jaa

Vaaliblogikirjoitus: Kokoomus

Blogisarjassa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi suurimpien puolueiden talouspoliittisia linjanvetoja pääasiassa julkisen talouden, työllisyyden sekä kansalaisten kokeman taloudellisen mielenrauhan näkökulmasta. Lähteenä käytetään pääosin vaaliohjelmia sekä niitä tarkentavia talous- ja veropoliittisia linjapapereita jotka ovat julkisesti saatavilla.

Pitkään hallitusvaltaa käyttänyt Kokoomus luottaa vaaliohjelmassaan melko yleisen tason tavoitteenasetteluun ja poikkeuksena esimerkiksi SDP:hen, ei rakenna erityisen yksityiskohtaisia malleja tai esityksiä. Hankalasti löydettävässä ”talous- ja veropolitiikan liitteessä” kerrotaan hieman konkreettisemmalla tasolla puolueen tavoitteista. Taustalla vaikuttanee ajatus, että yksityiskohtaiset mallit harvoin menevät sellaisenaan läpi hallitusneuvotteluissa. Toisaalta Kokoomus voi luottaa pitkäaikaisena valtapuolueena siihen, että heidän linjansa on hyvin tiedossa ministeriöiden valmistelussa. Kokoomuksen ohjelma vapauttaisi markkinoita luopumalla apteekkilupien tarveharkinnasta ja tuomalla viinit ruokakauppoihin.

Kokoomuksen talouspoliittisen linjan kulmakiviä ovat työn tarjonnan lisääminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen tuloverotuksesta haittaverotuksen suuntaan. Käytännössä tuloveroa kevennettäisiin miljardilla ja se kompensoitaisiin muilla veroilla, joiden poliittinen täysi läpimeno ja kaavailtujen tulojen saavuttaminen on kyseenalaista. Tupakoitsijat maksaisivat veroja 200 miljoonaa lisää, tai sitten hakisivat kartonkinsa Baltian maista. Kysymys kuuluu: millaisia paineita tämä asettaa erityisesti palveluiden rahoitukselle tilanteessa, jossa rahoitustarve ikääntymisen kustannusten ja tavoitellun koulutustason nostamisen myötä pikemminkin kasvaa kuin kutistuu? Kokoomus myös lisäisi paikallista sopimista työmarkkinoilla, toteuttaisi perhevapaauudistuksen ja veisi sosiaaliturvaa kannustavampaan suuntaan. Viitaten tämänhetkisen hallituksen kiistatta hyviin saavutukseen talouskasvun ja työllisyyden osalta Kokoomus katsoo, että nämä lääkkeet toimisivat työllisyyden kasvattamisessa myös jatkossa.

Taloudellisen mielenrauhan näkökulmasta oleellista on myönteisen työllisyyskehityksen jatkuminen. Tähän Kokoomus lupaakin ohjelmassaan keskittyä. Tämä on oikea ja tervetullut havainto. Taloudellisen mielenrauhan lisäämiseksi tarvitaan toki muitakin elementtejä, kuten riittävät taloudelliset puskurit niin kotitalouksissa kuin julkisella sektorilla. Säästämisen ja sijoittamisen saralla ohjelmassa on kovin vähän uutta. Toisaalta Kokoomus on leimallisesti säästämismyönteinen puolue ja edellisellä hallituskaudella saatiin aikaan sijoitussäästötili, joten tätä puolta ei ole kenties nähty tarpeelliseksi korostaa. Julkisen talouden puolella Kokoomus haluaa pysäyttää julkisen talouden velkaantumisen, ja tarjoaa keinoksi työllisyysasteen nostamista.

Kaikki työikäisetkään eivät ole kaiken aikaa töissä, vaikka työllisyysaste nousisikin, joten myös sosiaaliturva vaikuttaa mielenrauhaan. Sosiaaliturvaa täytyy modernisoida maailman muuttuessa. Kokoomuksen sosiaaliturva-avaus, yleistuki, lähestyy sinällään oikeansuuntaisesti muuttuvaa nykyaikaista maailmaa, jossa työsuhteet ja työn tekemisen muodot vaihtelevat ja sosiaaliturva joustaa niiden mukaan. Mallin taustalla näkyy Iso-Britannian ns. Universal Credit -järjestelmä, joka on saanut myös kritiikkiä tasostaan. Kokoomuksen yleistuki lähestyy idealtaan niin vihreiden perustuloa kuin SDP:n yleisturvamallia. Yksi keskeinen kysymys liittyy mallien velvoittavuuteen saajiensa näkökulmasta.

Kansantalouden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämisen näkökulmasta verotukseen liittyvät uudistukset näyttelevät kovaa ydintä, hyödykemarkkinoiden vapauttamiseen liittyvät toimet ja T&K-menojen nostaminen laadullisia tekijöitä. Kuten Kokoomukselle sopii, usko markkinoiden myönteiseen ohjausvoimaan normeja helpotettaessa ja veroastetta laskiessa, on verrattain vahva. Kuten SDP, myös Kokoomus näkee varhaiskasvatuksen maksujen merkittävän osuuden kannustinloukkujen luonnissa sekä myös työn tarjonnan vähentämisessä. Siten varhaiskasvatuksen merkityksen korostaminen sekä maksuttomuuden laajentaminen on monessa suhteessa perusteltua. Kokoomus poistaisi työvoiman saatavuusharkinnan ja antaisi ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille automaattisesti oleskeluluvan. Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa työperäisen maahanmuuton edistäminen näyttääkin aiempaa keskeisemmältä.

Kaupunkipoliittinen osio Kokoomuksen vaalitavoitteissa on vahva – se sisältää merkittävän määrän linjauksia erityisesti kaupunkeihin suuntautuvien investointien, erityisesti liikenneyhteyksien osalta. Tämä on linjassa viimeaikaisen taloustieteellisen tutkimuksen kanssa, joka on korostanut kaupunkiseutujen merkitystä taloudellisen kasvun moottoreina. Maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksia parannettaisiin muun muassa helpottamalla raaka-aineiden jalostamista jo tiloilla.

Kokoomuksen asuntopolitiikan ytimessä ovat olleet varainsiirtoveron poisto sekä tuettujen vuokra-asuntojen kohdentaminen pienituloisille. Vaaliohjelmassa varainsiirtoveron poistoa ei kuitenkaan mainita. Veron poisto olisi talousteorian näkökulmasta perusteltua ja helpottaisi työvoiman liikkuvuutta, mutta toisaalta veron kevennys pitäisi rahoittaa muiden verojen korotuksilla. Suomalaisen julkisen sektorin tukeman asuntotuotannon ero moniin muihin kansainvälisiin esimerkkeihin on se, että julkisen sektorin tukemista asunnoista ei ole, henkisesti tai muutenkaan, muodostunut alempien sosiaaliluokkien asumismuotoa. Vaikka kuntien vuokra-asuntojen kasautuminen tietyille alueille Suomessakin tarkoittaa usein myös työttömyyden ja muun huono-osaisuuden kasautumista, ei varsinaisia ”vuokraslummeja” ole kuitenkaan syntynyt. Tätä olisi tärkeä pitää esillä asuntopolitiikkaa muotoiltaessa, koska sillä on merkittävää vaikutusta myös alueiden asuntojen arvoihin. 

Kokoomuksen vaaliohjelma veisi Suomea vapaampien markkinoiden suuntaan ja pyrkisi monin keinoin nostamaan työllisyysastetta. Sosiaaliturvaa uudistettaisiin velvoittavuutta unohtamatta. Työn verotus kevenisi. Varsinaisten toimenpideohjelmien osalta ohjelma on kuitenkin melko yleisluonteinen, mikä toisaalta voisi helpottaa hallitusneuvotteluita.

Danske Bank haluaa eduskuntavaalien alla osallistua keskusteluun tulevaisuuden talouspolitiikasta ja erityisesti pyrkiä edistämään suomalaisten kotitalouksien taloudellista mielenrauhaa lisääviä asioita. Suomen talouden myönteinen kehitys tulee jatkossakin olemaan merkittävissä määrin myös kotitalouksien varassa. Danske Bank haluaa myös yrityksenä kantaa vastuuta yhteiskunnan tasapainoisesta kehityksestä.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.