Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Kotitalouksien luottamus piristyi maaliskuussa

Ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kotitalouksien tunnelmissa tapahtui syksyllä tasokorjaus maailmantalouden heikentyneiden näkymien puhkaistessa huippukorkeat arviot talouskehityksestä.

Kotitalouksien taloustunnelmia mittaava kuluttajabarometri kohosi hieman maaliskuussa. Luottamusindikaattori sai arvon 16,1, mikä ylittää yhä selvästi pitkän aikavälin keskitason (12,7). Poikkeuksellisen vahvasta kuluttajaluottamuksesta ei silti voi enää puhua. Syksyn jälkeen kuluttajaluottamuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan luottamusindikaattori on heilunut nykyisen tasonsa ympärillä ilman selkeää suuntaa.

Myös yritysten tilannearviot olivat Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkaiseman kyselyn mukaan likimain ennallaan maaliskuussa. Rakentamisessa suhdanne on edelleen selvästi tavanomaista parempi, mutta muilla päätoimialoilla luottamus on pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kotitalouksilla tunnelmissa tapahtui syksyllä tasokorjaus, kun maailmantalouden heikentyneet näkymät puhkaisivat huippukorkeaksi nousseet arviot talouskehityksestä. Nyt tilanne on tasaantunut, ja kotitalouksien arviot Suomen talouden kehityksestä jopa piristyivät hieman maaliskuussa. Edelleen lievä enemmistö kotitalouksista arvioi silti Suomen taloustilanteen heikkenevän jatkossa. 

Oman talouden osalta luottoa on kotitalouksilla kuitenkin koko ajan riittänyt, kun vahva työmarkkinatilanne ja nousevat palkat ovat tukeneet kuluttajia pitkin talvea. Työlliset kuluttajat ovatkin edelleen luottavaisia työpaikkansa säilymiseen. Suomessa on juuri nyt ennätyspaljon työpaikkoja avoimena, ja kireä työmarkkinatilanne tukee kotitalouksien vakaumusta oman työpaikan säilymisestä. Kuluttajabarometrissä ajankohta arvioidaan tällä hetkellä poikkeuksellisen otollisena säästämiselle. Kotitalouksien velkaantuminen näyttääkin nyt kääntyneen laskuun useamman vuoden nousujakson jälkeen.

– Kotitalouksien arvioita tarkkaillaan tällä hetkellä erityisen tarkasti siksi, että Suomen talouden kehityksen ennustetaan olevan tänä ja ensi vuonna ennen kaikkea kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Siksi kotitalouksien tunnelmat ovat tärkeitä, koska niiden pohjalta voidaan ennakoida kulutuskäyttäytymistä. Maaliskuun luvut viittaavat siihen, että kotitaloudet tulevat lunastamaan odotukset, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat maalikuussa kohtalaiset, eikä suuria muutoksia nähty. Teollisuudessa tunnelmat kohosivat hieman sekä tuotanto-odotusten että tilauskannan osalta. Viime kesän huippulukemien jälkeen teollisuuden tilauskanta on kutistunut, mutta maaliskuussa oltiin edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. 

Suomen talouden keskeinen moottori on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut kasvukeskuksiin kohdistunut rakennusbuumi. Sen päättymistä on povattu jo pitkään, mutta rakentamisen toimialan luottamusindikaattorit kertovat vahvan suhdanteen jatkumisesta. Uusien rakennuslupien määrä on tippunut, mutta rakentamisen toimialan vahva luottamus kertoo siitä, että toistaiseksi työmailla on täysi tohina päällä ja tilauskantaa riittää. Uudistuotannon lisäksi tasaisen vahvana jatkuva korjausrakentaminen tukee toimialaa. 

– Yritysten luottamuksen osalta tarkkaillaan nyt erityisesti merkkejä kotimaisen rakennusbuumin päättymisestä, ja euroalueen heikentyneiden näkymien rantautumisesta Suomen teollisuuteen. Maaliskuun luvut antavat aihetta huokaista helpotuksesta, eli toistaiseksi suhdanne jatkuu ennallaan, sanoo Appelqvist.


Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.