Jaa

Mitä tekisit, jos tulosi ja menosi kymmenkertaistuisivat yhtäkkiä?

Alakoululaisen rahasuhde eroaa merkittävästi yläkouluikäisen nuoren tavasta käsitellä rahaa ja taloutta. Eri luokka-asteelta toiselle siirryttäessä lapsen ja nuoren varat voivat jopa kymmenkertaistua, kirjoittaa Nuori Yrittäjyys ry:n asiantuntija Turo Numminen.

Lapsen ja nuoren käytettävissä olevat varat voivat jopa kymmenkertaistua eri luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Rahavirran kasvu tuo mukanaan vastuuta, ja nuoren on perehdyttävä yhä paremmin oman taloutensa hallintaan.

Suhde rahaan ja kulutukseen muuttuu samaa tahtia kuin käytettävissä olevat varat kasvavat. Vaikka lapset ja nuoret oppivat taloudenhallintaa arjessa kuin huomaamatta, on vanhemmilla ja kouluilla on tärkeä rooli kasvattaa nuorista vastuullisia rahankäyttäjiä.

Alakoululainen voi kuluttaa huoletta

Alakoulussa lapset kuluttavat yleensä rajoitetusti, ja he suunnittelevat rahankäyttönsä yksi tilanne tai tapahtuma kerrallaan. Koulun retkipäiville lapselle voi antaa mukaan muutaman euron eväiden hankintaa tai arpajaisiin osallistumista varten. Ala-asteikäisen lapsen rahankäyttö on yleensä myös hyvin impulsiivista ja säästäminen vierasta.

Osa lapsista alkaa saada tuolloin myös viikkorahaa, jonka summa on yleensä noin viisi euroa. Viikkoraha tarjoaa lapselle yhtä tapahtumaa pidemmän aikaperspektiivin ja mahdollistaa myös säästämiseen tutustumisen.

Alakoululaisten ei yleensä tarvitse huolehtia muusta kuin omasta hupikulutuksestaan, joten kaikki rahat voi melko turvallisesti tuhlata mihin vain ilman sen kummempia seurauksia. Kulutukseen liittyvät päätökset tehdään usein tilannekohtaisesti esimerkiksi myyjäisissä, kun haluttuja tuotteita vertaillaan keskenään.

Yläkoulussa summat kasvavat ja horisontti pitenee

Yläkoululainen on jo itsenäinen nuori, joka liikkuu erilaisilla kulkuvälineillä, harrastaa ja tekee omaa rahankäyttöään koskevia päätöksiä. Yläkoululaisen tulot koostuvat usein vanhemmilta saatavasta viikko- tai kuukausirahasta, jonka käytöstä nuori voi päättää itsenäisemmin. Lisäksi satunnaiset keikkatyöt voivat tuoda lisää käyttörahaa.

Jos nuori saa kuukausirahaa, on sen riitettävä neljä kertaa viikkorahaa pidempään. Lisäksi nuori voi olla itse vastuussa hupikulutuksen lisäksi myös pienistä hankinnoistaan. Alakoululaiseen verrattuna summat voivat kymmenkertaistua: rahaa voikin vitosen sijasta olla käytössä kerralla 50 euroa - ja vastuu sen mukaista. Pidempi aikahorisontti ja lisääntynyt vastuu nostavat myös oman talouden hallinnan aiempaa tärkeämpään rooliin nuoren elämässä.

Nuoren pitää osata vertailla useita eri kulutusmahdollisuuksia, varautua tulevaisuuden tarpeisiin sekä jaksottaa kulutus pidemmälle ajalle. Myös kaverien käyttäytyminen vaikuttaa siihen, miten kulutusta ja tulevaisuutta ajatellaan. Tässäkin vaiheessa nuori voi suhteellisen huoletta kuluttaa, mutta samalla huomata, että omalla kuluttamisella ja suunnittelulla voi jonkin verran vaikuttaa omaan elämäänsä. Samalla nuori myös usein kokee ensimmäiset opettavat takaiskut oman rahan hallinnassa.

Toinen aste vedenjakajana

Toisella asteella osa nuorista asuu kotona ja osa muuttaa jo omilleen asumaan. Itsenäinen asuminen on opiskelua tai ikää suurempi rajanveto oman talouden hallinnan tarpeessa. Asuessaan kotona nuoren ei yleensä tarvitse kamalasti huolehtia niin sanotuista yleisistä kuluista, joten rahankäyttö voi säilyä opiskelujen ajan yläkoulun kaltaisena, vaikka nuorelta ehkä odotetaankin enemmän osallistumista kodin töihin ja velvollisuuksiin.

Omilleen muuttaneen nuoren valta rahankäyttöön kasvaa isolla harppauksella. Nuorella on paitsi vaikutusmahdollisuuksia omaan rahankäyttöönsä, myös vastuu varojen riittävyydestä. Tässä vaiheessa oman talouden hallinta on otettava haltuun suunnittelemalla rahojen käyttö ja kulutus järkevästi.

Itsenäistyvän nuoren muuttaessa omaan asuntoon budjetti saattaa paukkua. Samalla mahdolliset yhteiskunnan antamat tuet, kuten opinto- ja asumistuki, nostavat kuukausittaisen rahankäytön uusiin sfääreihin. Kymppien sijasta nuori liikuttelee satasia ja kesätöissä joskus jopa tuhansia euroja.

Rikkinäinen jääkaappi ja vaihtoehtokustannukset

Itsenäistyneen nuoren tulojen ja menojen aikajänne ei välttämättä poikkea yläkoululaisen kuukaudesta, vaan suurin ero tulee oman talouden hallinnan vastuusta ja pakollisesti hoidettavista asioista. Nuoren pitää hoitaa jatkuvat maksut, kuten vuokra, puhelin ja internet sekä korjata ”rikkinäinen jääkaappi” ostamalla sinne itse ruokaa muutaman kerran viikossa.

Nuorille tulee tutuksi taloustermi “vaihtoehtoiskustannus” sekä hyödyn että huvin välillä. Aikaisemmin niin kutsutut perushyödykkeet, kuten asuminen, ruoka ja vaikkapa liinavaatteet maksettiin vanhempien toimesta ”jostain”, jolloin rahankäyttöön liittyi usein mahdollisuus ostaa jotain ekstraa omaan elämään. Itsenäistyneen nuoren elämässä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja uuden muotivaatteen vaihtoehtona onkin tylsältä kuulostava puhelin- tai sähkölasku. Lisäksi nuoren olisi hyvä osata varautua mahdollisiin oman talouden shokkeihin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi hajonnut pesukone tai polkupyörä.

Vanhemmilla ja koululla on tärkeä rooli lapsen ja nuoren rahankäytön, taloudenhallinnan ja kulutustottumusten muokkaamisessa. Puhumalla rahasta avoimesti voimme kaikki vaikuttaa siihen, millainen taloudellinen mielenrauha ja tulevaisuus nuorilla on.

Miten lapselle voi puhua rahasta? Lue lisää täältä.

Oma talous haltuun -hanke

  • Nuori Yrittäjyys ry tarttuu Oma talous haltuun -hankkeen tiimoilta tunnistettuun ongelmaan: opettajille ei tarjota riittävästi materiaaleja nuorten talousopetusta varten, ja koulujen talouskasvatus on usein riippuvaista yksittäisten opettajien innostuksesta ja opettajakoulutuksen ulkopuolella hankitusta osaamisesta. 
  • Nuori Yrittäjyys ry tuo toisen asteen opetuksessa käytettävän oman talouden hallintaan ja taloudellisen mielenrauhan kehittämiseen innostavan opetusohjelman, joka tarjotaan kaikkien toisen asteen oppilaitoksissa toimivien opettajien käyttöön. Opetusohjelman aikana syvennytään omiin asenteisiin, harjoitellaan päätöksentekoa ja kartutetaan tietoja sekä taitoja taloudesta. Lisäksi opetusohjelman rinnalle rakennetaan alku- ja lopputestit, jotka tarjoavat opettajille ja nuorille mahdollisuuden arvioida oppimisprosessia. Ne tullaan julkaisemaan myös kaikille avoimena versiona.
  • Oma talous haltuun -opetusohjelma on ensimmäinen ilmainen kouluun suunnattu talouskasvatuksen oppimiskokonaisuus, joka on luotu noudattamaan opetussuunnitelman perusteita.  Opetusohjelma on osa Nuori Yrittäjyys ry:n talouskasvatuspolkua, joka läpäisee kaikki luokka-asteet ja oppiaineet.
  • Lasten ja nuorten säätiö toteuttaa Oma talous haltuun -hankkeessa kummiluokkatyöskentelyä toisen asteen ammattioppilaitoksissa vuoden 2019 aikana. Kymmenen kummiluokan nuoret työstävät ja käsittelevät omaa rahasuhdettaan digitarinoiden avulla pohtien samalla oman kerronnan kautta rahan vaikutusta tulevaisuuteen ja elämään. 
  • Digitarinoiden avulla työskentely työpajoissa on henkilökohtaista: lähtökohtana ovat nuorten omat kokemukset ja arki. Danske Bankin kummit osallistuvat digitarina-taidetyöpajatoimintaan vapaaehtoisina vertaisosallistujina, keskustelemalla ja reflektoiden yhdessä nuorten kanssa.
  • Oma talous haltuun -hanke on osa Danske Bank Suomen Taloudellinen mielenrauha kuuluu kaikille -kokonaishanketta
  • Lue lisää Oma talous haltuun -hankkeesta täältä.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.